”Missä EU, siellä teurastajalle töitä”

Eurovaaliehdokkaat 2014

– Halusin vaikuttaa siihen, että saadaan tasattua työehtoja Euroopan alueella. Nimenomaan niin päin, että viedään pohjoismaista työelämän osaamista ja politiikkaa sinne, meillä on niissä osaamista ja vahvuuksia, perustelee Nieminen ehdolle lähtemistään.

Toinen hänelle tärkeä asia on, alan ammattilaisena, elintarviketuotanto.

– Olen töissä huomannut, että meiltä alkaa kadota suomalainen ruoka ja suomalainen työ. Työstä lähtee kaikki hyvinvointi Suomessa ja muuallakin.

Nieminen pitää tärkeänä, että Suomessa tuotetaan tulevaisuudessakin ruokaa. Esimerkiksi kilpailulainsäädäntöä hän kehittäisi elintarvikkeiden osalta niin, että se edistäisi kotimaisen lähiruuan käyttöä.

Samat työehdot myös lähetetyille

Nieminen ei pidä euroopanlaajuista minimipalkkaa huonona ajatuksena, mutta varmempana väylänä parantaa työntekijän asemaa hän pitää kuitenkin yleissitovia työehtosopimuksia.

– Koko EU:n alueella pitäisi olla kattavat työehdot, että palkalla olisi mahdollista tulla toimeen. Maakohtaisesti voitaisiin tietysti sopia parempiakin. Ja samat työehdot esimerkiksi lähetetyille työntekijöille.

– Saksassa minimipalkkaa ei ole mitenkään valvottu eikä sanktioitu. Elinkeinoelämä ja oikeistoliberaalit huutavat Saksan mallin perään, mutta siinä tarjotaan usein vain muutamaa tuntia, kun käytäntö pitäisi olla kahdeksan.

Toinen tärkeä tapa parantaa työelämää olisi ammattiliittojen kanneoikeus.

– On ongelma, ettei sitä ole. Pääluottamusmiehenä tiedän, että työntekijät monesti pyörtävät päätöksensä lähteä ajamaan asioitaan oikeudessa, kun pelkäävät siitä seuraavan vaikeuksia.

Palkkojen lisäksi Nieminen haluaisi Euroopan tasolla pitää esillä myös työsuojeluasioita.

– Työsuojelupuoli on ihan lastenkengissä esimerkiksi monissa Etelä- ja Itä-Euroopan maissa.

Työvoiman tarveharkintaa ei saa poistaa

Mitä tulee maahan- ja maastamuuttoon, Nieminen ei halua puhua siitä minään monoliittina. Hän huomauttaa, että unionin sisäiseen ei ole juuri sanomista, koska Schengen-sopimus takaa vapaan liikkuvuuden.

– Toinen juttu on työvoiman tarveharkinnan poistaminen, mitä Suomessakin on väläytelty EK:n ja oikeistopuolen taholta, lähinnä kokoomusta tarkoitan. Työvoiman tuottaminen Euroopan ulkopuolelta ihan vaan sen takia, että saadaan laskettua palkkoja ja luotua epäterveet työmarkkinat, ei ole kenenkään etu.

Niemisen mukaan sillä pyritään vain työelämän pätkittämiseen ja työehtojen polkemiseen.

– Nyt on erotettava kaksi asiaa, mitkä monet sekoittavat. Turvapaikanhakijat ovat aivan eri asia. Työvoiman tarveharkinta liittyy siihen, että esimerkiksi Finnair haluaa espanjalaisia halvemmalla töihin. Turvapaikanhaussa taas on sovitut kriteerit ja se on toiminut ihan hyvin, ei ole tullut hirveitä massoja. On pystytty kotiuttamaan, siihen pitää kiinnittää huomiota.

Lakialoiteoikeus parlamentin jäsenille

Paitsi työläiselle parempaa, millaista Eurooppaa Nieminen muuten haluaisi edistää?

– Rahan ehdolla toimivasta unionista on tehtävä hyvinvointiunioni, läpinäkyvämpi ja demokraattisempi. Monikaan tavallisista äänestäjistä ei varmaankaan ymmärrä, kuinka suljettu se päätöksentekokoneisto on.

Nieminen katsoo, etteivät EU-parlamentin nykyinen asema ja vaikutusvalta ole riittäviä suhteessa vaikkapa komissioon.

– Parlamentin jäsenille pitäisi saada lakialoiteoikeus. Tällä hetkellä valta on ministerineuvostolla eli EU-komissiolla. Tämä demokratiavaje pitäisi paikata. Aloiteoikeus on siinä tärkein.

Nieminen näkee aloiteoikeuden väylänä myös harmaan talouden torjumiseen. Hän huomauttaa, että on ristiriitaista ajaa kovaa leikkauspolitiikkaa samaan aikaan eurokriisin nimissä, kun harmaata taloutta ei edes haluta torjua.

– Eurokriisiä hoidettiin pankkien ehdoilla. Olisi pitänyt luopua selkeästä leikkauspolitiikasta, kun se kohdistui varsinkin etelässä aika kovasti näihin vähäosaisimpiin. Samaan aikaan kuitenkaan ei olla saatu hallintaan esimerkiksi verovuotoja veroparasiitteihin, miksi niitä kutsun. Euroopan oikeistolla ei ole siihen haluakaan.

Nieminen huomauttaa, että myös Suomesta katoaa valtion kassan ohi niin sanottuihin veroparatiiseihin jopa vanhusten palveluasumisesta.

Ei missään tapauksessa sotilasliittoon

Euroa vastaan sinänsä Niemisellä ei ole mitään, mutta liittovaltiokehitykseen hän suhtautuu erittäin kriittisesti.

– Tällä hetkellä en näe muuta vaihtoehtoa eurolle, mutta liittovaltiota en kannata missään nimessä. Siinä sidotaan päätöksenteko yhä tiukemmin sinne, pois kansalliselta tasolta.

Niemisen mukaan kansallinen valta on kytköksissä myös siihen, kuinka orjallisesti direktiivejä halutaan noudattaa.

– Mehän ollaan oltu liian sinisilmäisiä, heti toteuttamassa kaikkia pilkulleen.

Myöskään ulko- tai turvallisuuspolitiikkaa entinen rauhanturvaaja ei lähtisi tiivistämään.

– Ainakaan minkään Naton tai palkka-armeijan suuntaan. Meillä on toimiva turvapolitiikka ja toimiva asevelvollisuusarmeija, joka on myös maamme etu sikäli, että se kasvattaa nuoria ihmisiä isänmaallisuuteen.

Ukrainan tilanne vain alleviivaa tätä.

– Olen nähnyt toimivampana tapana aikanaan, ettei mihinkään Nato-operaatioihin lähdetä rauhaa turvaamaan. Esimerkiksi Afganistan on ollut rauhaan pakottamisoperaatio. Itse olen ollut Etelä-Libanonissa 80-luvun puolessa välissä ja näen parhaana toimia YK:n johtamassa operaatiossa.

Kun haastattelun lopuksi kysyn vaalimottoa, saa se Niemisen hymähtämään.

– Missä EU, siellä teurastajalle töitä.