”Päätösvallan EU:ssa kuuluttava kansalaisille”

Eurovaaliehdokkaat 2014

– Euroopan unionissa on huolehdittava ihmisten ja ympäristön eduista. Euroopan parlamenttiin tarvitaan pätevää juridista asiantuntemusta työelämän kysymyksissä sekä hyvinvointi-, demokratia-, koulutus- ja ympäristöasioissa, vastaa Annika Lapintie kysyttäessä, miksi hän on asettunut ehdokkaaksi Euroopan parlamenttiin.

Hän lisää hymynkare suupielessään, että häntä voi luottavaisin mielin äänestää, koska hän on työteliäs ja ahkera ihminen.

– Minulla on pitkä kokemus kansanedustajana ja juristin koulutuksesta on paljon hyötyä lainsäädäntötyössä ja päätöksenteossa yleensäkin. Paneudun huolellisesti kaikkiin asioihin.

Ei liikaa valtaa
EU-parlamentille

Lapintie on nykyisen eduskunnan suuressa valiokunnassa, johon EU-asiat on keskitetty. Suuresta valiokunnasta hän sanoo, että siitä pitäisi tehdä suomalainen vientituote EU:ssa.

– Sillä lisättäisiin kansallisten eduskuntalaitosten vaikutusmahdollisuuksia EU:n päätöksentekoon.

Lapintie sanoo, ettei EU-parlamenttiin pidä keskittää liiaksi valtaa jäsenmaiden asioista:

– On pidettävä kiinni tärkeästä periaatteesta, että EU:n tasolla ei päätetä asioista, jotka voidaan päättää jäsenmaissa. Euroopan parlamentilla on kuitenkin oltava riittävästi valtaa, jotta se ei jää keskustelukerhoksi tai komission ja jäsenmaiden hallitusten päätösten kumileimasimeksi. Päätettäessä tärkeistä yhteisistä asioista, kuten pankkien sääntelystä tai veroparatiisien torjumisesta, voi parlamentin valtaa myös lisätä nykyisestä.

Itse hän kävisi EU:ssa rehottavan harmaan talouden kimppuun. Sitä kitkemällä saataisiin miljardeja kansalaisten käyttöön.

– Päätösvallan EU:ssa on kuuluttava kansalaisille, ei pankeille ja talouseliiteille. Toimeentulon, työehtojen ja verotuksen eurooppalaiset minimit antaisivat lisää turvaa. Suomalaisten eläkkeistä on pidettävä huolta. Suljetaan veroparatiisit, vähennetään asemenoja ja elvytetään Eurooppa ihmisten, työelämän, ympäristön ja ilmaston ehdoilla.

”EU:n sosiaalisesta
peruskirjasta sitova”

EU-parlamentissa Lapintie aikoo keskittyä asioihin, joilla kyetään lisäämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta Euroopassa.

– Yhteisellä talousalueella ei ole valoisaa tulevaisuutta, ellei ihmisille ole taattu riittäviä ihmisoikeuksia, kunnon toimeentuloa ja palveluita. Tavallisten ihmisten vaikutusvaltaa omaan elämäänsä on lisättävä työpaikoilla, kodeissa ja koko yhteiskunnassa. Näitä asioita vahvistettaisiin merkittävästi tekemällä EU:n sosiaalisesta peruskirjasta jäsenmaita sitova.

Lakimiehenä Lapintie nostaa merkittävään asemaan ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeuden saamista EU-lainsäädäntöön.

– Ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeus auttaisi erityisesti ulkomaisen työvoiman asemaa, koska monet, jotka tulee uutena maahan, eivät tunne systeemejä. Jos ay-liikkeellä olisi kanneoikeus, niin se voisi toimia tällaisten työntekijöiden puolesta.

Paperittomina EU:hun tulevien maahanmuuttajien asemaa Lapintie pitää huolestuttavana. Ay-liikkeen kanneoikeus auttaisi myös heitä saamaan inhimilliset työolosuhteet.

– EU:ssa on se ongelma, että on liian vähän laillisia reittejä muuttaa maahan. Niitä pitäisi lisätä.

– Onhan se äärimmäisen tuomittavaa, että ihmiset joutuvat hädässä tulemaan Välimeren yli ja hukkuvat sinne, koska ei ole laillisia reittejä.

Miljoonien jo EU-maissa olevien paperittomien asemaa Lapintie pitää tosi pulmallisena:

– En oikein tykkää siitä, että ruvetaan ihmisiä luokittelemaan moneen erilaiseen rekisteriin.

Normaalien henkilöllisyyspapereiden ja kansalaisoikeuksien myöntäminen säädetyssä järjestyksessä on Lapintien neuvo saattaa paperittomien asiat tolalleen.

Ei yhteistä ulko-
ja turvallisuuspolitiikkaa

Vaikka EU:ta moititaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puutteesta, Lapintie kieltää sen tarpeellisuuden.

– Ei, EU:n ei pidä edelleen kehittää tätä yhteistä ulko ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Suomalaisten ja vasemmistolaisten eri toten pitää pitää erillään Nato ja EU. Suomen ei pidä liittyä Natoon eikä siihen pidä käyttää EU:ta takaporttina, koska EU-alueen vahvuus pitää olla, että se keskittyy nimenomaan siviilikriisinhallintaan, kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun.

Lapintien mielestä yhteistä ulkopolitiikkaan ei tarvitse olla sen enemmän kuin mitä nyt on.

–  Kyllähän EU on nyt Ukrainan osalta reagoinut yhtenäisenä ja Suomi on ollut siinä osana. Suomen kuitenkin olisi vain pitänyt vahvemmin sanoa, että talouspakotteet eivät nyt kyllä auta yhtään mitään.

Lapintie on tiukkana, ettei EU:n pidä lähteä kehittämään ja varustamaan mitään sotajoukkoja.

– Ei missään nimessä tiiviimpää sotilaallista yhteistyötä. Koko EU:n taistelujoukot voisi lopettaa. Niistä ei ole mihinkään. En näe mitään motiivia, miksi niitä ylläpidetään.

EU:n yhteisestä talouspolitiikasta Lapintie sanoo, että pankkikriisiä on hoidettu kansalaisten näkökulmasta huonosti.

– Köyhyys on lisääntynyt ja nuorisotyöttömyys on kasvanut sen huonon hoidon seurauksena.

SARJASSA AIEMMIN: 28.2. Li Andersson, Pia Lohikoski, 7.3. Petri Pekkola, 14.3. Erno Välimäki, Toivo Haimi, 21.3. Heikki Patomäki, 28.3. Eila Aarnos, Hanna Sarkkinen, 4.4. Eila Tiainen, Erkki Virtanen. 11.4. Merja Kyllönen, Faruk Abu Taher.