Lapissa rajatonta kansainvälisyyttä

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Eurovaaliehdokkaat 2014

Vaikka Lappi mielletään usein Suomen pussinperäksi, Kolarin Pasmajärveltä kotoisin oleva Juha-Petteri Pasma, 25, sanoo kotiseudullaan Länsi-Lapissa vallitsevan EU:ssa tuttu rajaton kansainvälisyys.

Länsirajalta Pasman kotoa on 15 minuutin matka Muoniojoen taakse Ruotsiin ja reilun tunnin ajomatkan päässä on Norja.

– En ole koskaan kokenut, että sitä menee yli mennessään vieraaseen valtioon. Siellä on kuljettu kuin omalla pihallaan. Toisaalta Pohjois-Ruotsissa saa mennä melkein Kiirunaan asti ennen kuin siellä edes kuulee ruotsia.

Pasman mielestä rajaton EU on hyvin luonnollinen asia:

– Minun on itse asiassa käsittämätöntä ajatella, että EU:ssa rajat olisivat kiinni.

Rajattomuudesta huolimatta Pasma kokee olevansa syrjäkylien poika. Hänestä on absurdia kuunnella eteläläisten nillitystä hitaista nettiyhteyksistä. Kolarin seudulla avun saaminen puhelimitse on sitä, että ensiksi on hankkiuduttava paikkaan, jossa puhelimella on ylipäätänsä tarpeeksi kenttää.

Rajavartijaksi opiskeleva matkailupalveluiden tuottaja Pasma on vasemmistoliiton ehdokas Euroopan unionin parlamenttiin. Hän on ollut edellisellä vaalikaudella Kolarin valtuustossa. Ulkomailla pitkään työskennellyt Pasma ei kuitenkaan ole tällä vaalikaudella mukana kunnallispolitiikassa.

Läpinäkyvyyttä
EU:n päätöksentekoon

Pasman tärkein EU:ta koskeva ajatus on, että unionia on demokratisoitava nykyisestään ja että pitää saada läpinäkyvyyttä sen päätöksentekoon.

EU-demokratia on Pasmasta kimurantti juttu. Liittovaltiota hän ei kannata, vaikka se saattaisi lisätäkin hallinnon ja asioiden hoidon selkeyttä – Brysselin näkökulmasta.

– Periaatteessahan me olemme jo jonkinasteisessa liittovaltiossa. Mutta eihän se liittovaltio tarkoita välttämättä sitä, että valtiot homogenisoitaisiin aivan täysin. Sehän tarkoittaa vain johdettua keskushallintoa.

Omaa pidemmälle vietyä ei-kantaansa liittovaltiokehitykselle Pasma kuitenkin perustelee ihmisten perustason demokratian vähentymisellä.

– Demokratia on etäännytetty ihmisistä jo ihan tarpeeksi kauas. En näe päätöksenteon etäännyttämisellä oikeastaan mitään positiivisia puolia.

Pasma itse lähtisi EU-parlamentissa ensimmäisenä ajamaan minimipalkkaa. Hän on vastikään ulkomaillakin nähnyt, mihin minimipalkan puuttuminen johtaa varsinkin kausiluontoisissa töissä.

– Jokaisen maan kansallisen tulotason mukaan pitäisi määrittää minimipalkka.

Työturvallisuuslainsäädäntö ja työehtosopimuskäytännöt pitäisi hänen mukaansa pohjoismaalaistaa.

– Tarkoitan, että ainakin pohjoismaiselle tasolle. Mutta mikäli se minimipalkka EU-tasolla säädettäisiin, niin se ei saisi olla sellainen seikka, jolla ylikäveltäisiin paremmat työehtosopimukset.

Harkitusti lisää valtaa
EU-parlamentille

Pankkikriisiä Pasma sanoo EU:ssa hoidetun huonosti.

– Pankkikriisin hoidossa on pääasiallisesti on pidetty niiden ihmisten puolta, joilla on asiat ennestään hyvin ja duunarit ja köyhät on pistetty polvilleen.

Eurosta Pasman mukaan ei välttämättä ole itsearvoisesti pidettävä kiinni. Mutta Suomen eurosta eroamista hän ei kannata.

– En pidä sitä mitenkään realistisena vaihtoehtona. Enkä edes hyvänä. Kuka muistaa niitä 90-luvun laman ja markan aikoja, niin kukapa kaipaa niitä.

Harmaan talouden kitkeminen on Pasman mielestä poliittisesta tahdosta kiinni. Hän pistäisi sen EU-lainsäädännöllä kuriin.

– Mutta sekin on hieman hankala seikka kun parlamentilla ei ole lakialoitevaltaa. Lähtökohtaisesti niistä voitoista, jotka jäsenvaltion alueella tuotetaan, pitäisi vero myös maksaa siihen jäsenvaltioon eikä veroparatiisiin.

– Kyllähän sen näkee Lapissakin, mikä se meininki on, kun ulkomaalaiset yhtiöt tulevat sinne rumasti sanoen mellastamaan ja verot maksetaan kaikkialle muualle kuin tänne. Pahinta on, että voitto revitään meidän mailta mutta hyöty menee muualle.

EU-parlamentin valtaa esimerkiksi tässä lakialoiteasiassa pitäisi Pasman mielestä lisätä.

– Parlamentin valtaa pitäisi totta kai lisätä, koska sehän on se niin sanottu Euroopan eduskunta kuitenkin. Siellähän ne henkilöt ovat, jotka kansalaiset ovat asioista päättämään valinneet. Mutta EU:n valtaa sinänsä en entisestään lisäisi.

Ei rautaa
rajalle

Rajavartijaksi kouluttautuva Pasma sanoo, että ”rautaa rajalle” ei ole hyvä ratkaisu EU:n turvallisuusongelmiin.

– Jos turvallisuuspolitiikasta lähdetään puhumaan, niin sehän käsitetään yleensä pyssyinä ja sotajoukkoina. Minä en lähtisi sille linjalle ollenkaan. Turvallisuuspolitiikkaa voi tehdä muillakin asioilla kuin pelkästään pelokkeilla.

Pasman mielestä sotavoimat on vasta viimeinen keino.

– Eurooppa on ollut viime aikoina vähän liikaa tuonne USA:n suuntaan kallellaan näiden atlanttisten sopimusten kautta, että se on ollut ehkä turhan yksisilmäistä kehitystä.

EU:n ja Naton yhteistyötä ei Pasman mukaan pitäisi ollenkaan tiivistää. Hänen mielestään organisaatiot pitäisi päinvastoin selkeämmin erottaa toisistaan eikä EU:lle pitäisi kehittää omia sotavoimia.