Münsterin yliopiston poliittisen taloustieteen professorin Brigitte Young odottaisi Saksalta vastavuoroista solidaarisuutta EU:n pankkikriisissä velkaantuneita maita kohtaan. Saksa itse sai mittavia velkahelpotuksia toisen maailmansodan jälkeen ja nousi niiden avulla jaloilleen.
– Haluan, että Saksa muuttaa nyt talouspoliittista linjaansa sen mukaiseksi, miten se itse sai aikoinaan velkahelpotuksia vuonna 1953.
Young viittaa ehdotuksellaan niihin massiivisiin velkahelpotuksiin, joita toisen maailmansodan voittajat antoivat sodan hävinneelle Saksalle.
– Toivoisin, että Saksa olisi vähän solidaarisempi. Muilla mailla oli suurta solidaarisuutta Saksaa kohtaan 1953 aika pian sodan jälkeen.
– Ilman helpotuksia Saksan taloudellinen nousu 1950- ja 60-luvuilla ei olisi ollut mahdollista.
Kreikka nostamassa sotarikollista
Young pitää Saksaa kohtaan tunnettua vanhaa solidaarisuutta ihmeellisenä, koska se oli sentään syyllistynyt lähihistorian järkyttävimpiin sotarikoksiin keskitysleireineen, juutalaisten tuhoamisineen ja muine julmuuksineen.
Kreikkaa pahiten kohdelleen pankkikriisin alla ja sen jälkiselvittelyissä aika itsekkäästi oman maansa pankkien edun mukaisesti toiminut Saksa saisi Youngin mielestä katsoa historiaan ja miettiä, mikä olisi kohtuullista.
– Nyt tilanne on se, että Kreikan on täytynyt ottaa lainaa maksaakseen velkansa ja sen pitää maksaa nämä lainansa takaisin.
Young muistuttaa, että vuoden 1953 velkahelpotusten allekirjoittajamaiden joukossa oli myös Kreikka, jossa Saksa käyttäytyi sodan aikana törkeästi. Hänen mielestään nyt olisi Kreikan velkojen helpotuksen aika. Saksan velkojen armahtajien joukossa olivat myös nyky-EU:ssa vaikeuksissa olevat Irlanti, Espanja ja Italia. Kaikkiaan allekirjoittajia oli kaksikymmentä.
– Pitäisi uskoa, ettemme saa pankkikriisiin menneitä rahoja takaisin. Ne pitäisi unohtaa.
Kreikallekin uusi alku
Taloudellisia lainalaisuuksia pitäisi Youngin mukaan ymmärtää sen verran, että Kreikalle ja mahdollisesti muille pankkikriisin vammauttamille valtioille pitäisi antaa samalla tavalla mahdollisuus aloittaa lähes puhtaalta pöydältä kuin Saksalle annettiin toisen maailmansodan jälkeen.
– Vuonna 1953 Saksalle sovittiin 50 prosentin ulkoisen velan leikkaukset, 30 miljardia Saksan markkaa. Se kattoi sekä sotaa edeltäneen että sodanjälkeisen ajan.
Saksan kohdalla lähdettiin siitä 1950-luvulla, että vain kauppataseen ylijäämällä saatettiin hoitaa velkaa ja välttyä uudelta. Velkojat suostuivat siihen, että markka pidettiin keinotekoisesti heikkona.
Young sanoo, että Kreikkaa on kohdeltu todella kovalla kädellä. Kreikka lainaa rahaa maailmalta maksaakseen pankkikriisissä syntynyttä velkaansa. Hänen mukaansa Kreikkakin tarvitsisi nyt mahdollisuuden uuteen alkuun.
– Nyt pitäisi olla joustava Euroopan velkamaita kohtaan, mutta Saksa, Suomi ja Itävalta vaativat toista.
Positiivinen visio nuorille sukupolville
Young puhuu, että Saksalla voisi olla nyt positiivinen rooli Euroopassa. Hän kysyy, miksi ei nyt voitaisi EU:ssa tehdä sama, millä tarjottiin Saksalle nousun mahdollisuus.
– Miksei nyt tarjottaisi samaa tietä. Nyt pitäisi antaa Euroopan nuorille sukupolville positiivinen visio, jonka vain Saksa voi antaa tällaisten maiden kuin Suomen ja Itävallan kanssa.
– Minusta tämä negatiivinen näköala on todella hankala. En todellakaan haluaisi, että mennään takaisin nationalismiin. EU pitäisi nyt ottaa positiivisena asiana ja mahdollisuutena.
Brigitte Youngin ajatuksia enemmän Kansan Uutisten Viikkolehden vappunumerossa. Osta näköislehti Lehtiluukusta.
lehti 