”Valeyrittäjien käsittely ontuu”
EU-parlamentti hyväksyi huhtikuun puolivälissä direktiivin lähetettyjen työntekijöiden asemasta.
SAK:n ja ammattiliittojen EU-edunvalvontaprojektin lakimiehen Jari Hellstenin mukaan direktiivi ei täyttänyt suomalaisen ay-liikkeen tavoitteita.
– Ajoimme tiukkaa tilaajavastuuta. Tavoittelimme myös selvempiä säännöksiä, että lähetetyn työvoimaan vähimmäistyöehtoihin ei tulisi väliinputoamistilanteita. Lopulliseen direktiiviin jäi porsaan mentäviä reikiä.
Hellstenin mukaan esimerkiksi valeyrittäjien käsittelyssä direktiivi ontuu, koska miltei joka maassa on ongelmana viime kädessä se, kuka asiaan saa puuttua ja miten.
Hellsten kuvaa valeyrittäjäksi esimerkiksi Virosta Suomeen muuraustyötä tekemään tulevaa muuraria, jolle on Virossa lyöty otsaan yrittäjän leima.
– Nämä valeyrittäjät ovat itsenäisiä työsuorittajia, jotka eivät yleensä pyydä tai halua mitään.
Hellsten löytää direktiivistä kuitenkin myös hyviä asioita.
– Kokonaisuutena direktiiviehdotus merkitsee askelia eteenpäin. Positiivista on esimerkiksi, että veronumerojärjestelmä sai tässä turvan ja siunauksen EU-tasolta.
Direktiivin tarkoitus on varmistaa, että lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan työntekomaan lainsäädäntöä ja vähimmäistyöehtojen noudattaminen turvataan käytännössä.
Lähetetyillä työntekijöillä tarkoitetaan työntekijöitä, jotka toisessa valtiossa oleva työnantaja lähettää tilapäisesti työhön toiseen EU-maahan tarjotessaan rajat ylittäviä palveluita.
Jäsenmaiden täytyy viedä direktiivi kansalliseen lainsäädäntöönsä kahden vuoden kulussa.
Työaikadirektiiviä ei tullut
Suomalaisten palkansaajajärjestöjen Brysselin edustuston, FinUnionsin, johtajan Pekka Ristelän mukaan tällä parlamenttikaudella on saatu päätökseen vain harvoja palkansaajille tärkeitä työelämän asioita.
Nykyinen komissio on Ristelän mukaan ilmoittanut, että työelämäasioihin palataan vasta seuraavan parlamentin aikana
Ristelä kertoi maaliskuussa UP-uutispalvelulle, että palkansaajille tärkeiden ratkaisemattomien asioiden joukossa ovat yhä esimerkiksi työajat.
Isossa-Britanniassa on edelleen mahdollista poiketa eurooppalaisista enimmäistyöajoista, jos työnantaja ja työntekijä niin sopivat.
Työaikadirektiivi piti uudistaa päätyvällä viisivuotiskaudella.
– Työaikadirektiivissä on edelleen aukkoja. Eurooppalaisen ay-liikkeen pitkäaikainen tavoite on ollut päästä niistä eroon.
Tulevien vaalien jälkeisen EU- parlamentin voimasuhteet vaikuttavat Ristelän mukaan siihen, miten palkansaajien asioita saadaan esille ja miten ne menevät läpi.
– Suureen osaan EU-lainsäädännöstä tarvitaan parlamentin hyväksyntä.
uutiskirje 
