Suomen Elintarviketyöläisten Liiton (SEL) mukaan hallituksen tiistaina antama lisätalousarvioesitys on otettu Altian henkilöstön keskuudessa vastaan tyrmistyneenä. Hallitus ehdottaa eduskunnalle osana lisätalousarvioesitystä, että valtio luopuu omistamastaan alkoholijuomayhtiö Altia Oyj:stä.
SEL vastustaa Altian myyntiä. Liiton mukaan se uhkaisi kotimaisia työpaikkoja.
SEL ja Altian työntekijöiden pääluottamusmiehet vetoavat kansanedustajiin, jotta eduskunta torjuisi Altian myyntiaikeet ja turvaisi kotimaiset työpaikat sekä suomalaisen alkoholiteollisuuden tulevaisuuden.
– Valtion omistus on ainoa tapa huolehtia siitä, että Altian työpaikat säilyvät Suomessa, ja että tuotanto tehdään jatkossakin suomalaisten alkutuottajien raaka-aineista, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen muistuttaa.
”Isku vasten kasvoja”
Altian työntekijöiden pääluottamusmiehet arvostelevat kovin sanoin hallituksen päätöstä.
– Tätä on pelätty, mutta silti se oli isku päin kasvoja, Altian Rajamäen tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Arto Harjumaaskola toteaa.
– Tämä on täysin käsittämätöntä päätöksentekoa hallitukselta. Vaikka hallituksen esityksessä painotetaan kotimaista työllisyyttä ja Altian suomalaisen tuotannon turvaamista, emme usko, että näin tulee tapahtumaan, jos valtio myy Altian. Todellinen uhka sen sijaan on, että tuotanto tullaan myymään ulos Suomesta ja jäljelle jää vain tunnettu nimibrändi,
Tuotanto ulkomaille
Hallitus perustelee myyntiaikeita sillä, ettei Altialla ole enää strategista merkitystä valtiolle.
– Olemme tässä asiassa hallituksen kanssa täysin eri mieltä. Alkoholiteollisuus työllistää suoraan noin 600 henkilöä Suomessa. Tämän lisäksi esimerkiksi Koskenkorvan viinatehdas mahdollistaa toimeentulon lukuisille viljanviljelijöille ja rehun raaka-ainetta jatkojalostetaan sadoille tuhansille sioille, Altian Koskenkorvan tehtaan pääluottamusmies Juha Tuomari sanoo.
Jos Altian tuotanto siirtyisi uuden omistajan myötä ulkomaille, se olisi kova isku erityisesti Pohjanmaalla.
– Voimme sanoa samalla hyvästit varmasti ainakin parille tuhannelle etelä-pohjanmaalaiselle viljelijälle ja useille sikatiloille. Kyllä tämä päätös tulee näkymään koko elintarvikeketjussa, puhumattakaan lihateollisuudesta. Tämäkö on hallituksen panostus kasvuun ja työllisyyteen? Tuomari kysyy.
Alkoholipolitiikka romukoppaan
Pääluottamusmiesten mielestä valtion oma alkoholiyhtiö on myös mahdollistanut kokonaisvaltaisen suomalaisen alkoholipolitiikan tekemisen.
– Alkoholin harmaa tuonti on lisääntynyt vuosi vuodelta. Suomalainen alkoholipolitiikka ja valtion mukana oleminen alkoholin tuotannossa on Suomessa onnistunut sovittamaan yhteen monia ristiriitaisia tavoitteita ja ollut näin vahva osa kansanterveydestä huolehtimista. Myös tämän tärkeän strategisen arvon on valtio nyt heittämässä romukoppaan tämän päätöksen myötä, Harjumaaskola pahoittelee.
Valtio mukaan ulosmyyntiin
Edellisen kerran hallitus oli myymässä Altiaa viime kesänä. Silloin hanke kaatui vasemmistoliiton vastustukseen. Puolue vastustaa Altian myyntiä edelleen. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Annika Lapintien mukaan suomalaisten yhtiöiden liukuminen ulkomaisille sijoittajille on huolestuttavaa.
– Esimerkiksi lääkärikeskusketjut ovat suurelta osin siirtyneet ulkomaiseen omistukseen sillä seurauksella, että ne eivät juuri maksa veroja. Myös muiden alojen yritysten kohdalla on sama tilanne.
Lapintien mukaan ulkomaille myydyistä yhtiöistä tulee ulkomaisten konsernien osina alisteisia niiden strategioille.
– Myymällä Altian sijoittajille valtio osallistuu nyt tähän ulosmyyntiin, josta on haittaa työllisyydelle ja verokertymille. Lisäbudjetin rahoittaminen ei voi olla Altiasta kiinni.
Kaikkien aikojen tekosyy
Kansanedustaja Jari Myllykosken mielestä myynti olisi hölmöläisten hommaa. Myynnin perustelu alkoholin valmistamisen ja alkoholipoliittisten pyrkimysten välisellä ristiriidalla on hänen mukaansa tekosyiden kruunamaton kuningas.
– Lähihistoriasta löytyy paljon varoittavia esimerkkejä, kuten Salon sokeritehtaiden alasajo Dansukkerin toimesta ja Kemiran myynti sitä seuranneine lannoitteiden hinnannousuineen. Miksi nämä virheet halutaan nyt toistaa? kysyy Myllykoski.
– Altia ei ehkä omistamisen näkökulmasta ole strateginen, mutta muista syistä valtio-omistus on strategisesti merkittävä. Ulkomaalainen yrityksen olisi liian helppoa tuoda laivalastillinen viljaa ja sanoa suomalaisviljelijöille ”kiitos näkemiin”, hän jatkaa.