Alimman eläkeiän nosto 65 ikävuoteen ei ole mitenkään selvää. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ilmoitti viime viikolla, että alin eläkeikä voidaan korottaa 63 ikävuodesta tietyin ehdoin. Muut palkansaajajärjestöt ovat olleet vaiti eläkeiästä.
Kaikkien yhteinen tavoite on saada todellinen eläköitymisikä nousemaan 62,4 vuoteen viimeistään vuonna 2025.
Palkansaajien SAK painottaa, että tärkeintä on saada työntekijät jatkamaan terveinä eläkkeelle. Korkeasti koulutettujen Akava haluaa ikäsyrjinnän kuriin.
Työttömyyden ja työkyvyttömyyden takia vain neljä kymmenestä työntekijästä pystyy jatkamaan työelämässä 63-vuotiaaksi. Toimihenkilöillä vastaava osuus on 50 prosenttia ja ylemmillä toimihenkilöillä 70 prosenttia.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly painottavat, että eläkeiän mekaaninen nosto ei tuo haluttua lopputulosta. Järjestöjohtajat ovat tyytyväisiä STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan esitykseen siltä osin, että monen asian muututtava, jos alinta eläkeikää korotetaan.
SAK:laisen Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi kirjoitti blogissaan heti Palolan esityksen jälkeen, että esitys veti ”maton palkansaajapuolen neuvottelijoiden alta”. Rakennusliitto ei Harjuniemen mukaan hyväksy nykyisen vanhuuseläkkeelle siirtymisen alaikärajan nostoa eikä eläkeputken poistoa.
Terveillä eläketavoite saavutettu
Todellinen eläköitymisikä on noussut suunniteltua tahtia, jos mukaan lasketaan suoraan työstä vanhuuseläkkeelle siirtyvät. Kun työkyvyttömyyden takia eläkkeelle joutuvat lasketaan mukaan, eläköitymistavoite on yhä kaukana.
Mikäli työkyvyttömyys saataisiin puolitettua, tavoite korkeammasta eläköitymisiästä saavutettaisiin heti. Eniten työkyvyttömiä tulee SAK:laisissa ammateissa, usein tuki- ja liikuntaelinten sairauksien takia.
Ennen kuin Akava on halukas nostamaan alinta eläkeikää, työllisyys pitäisi saada parempiin lukemiin ja ikäsyrjintä kuriin.
Fjäder huomauttaa, että julkisella puolella akavalaisten eläköitymisikä on jo 63 vuotta, mutta ei yksityisellä puolella, koska yt-neuvotteluissa irtisanotaan ikääntyviä ns. eläkeputkeen.
Hänen mukaansa eläköitymisikä nousee, kunhan eläkepaketissa säilytetään jonkinlaisia joustoja, esim. osa-aikaeläke.
Rahoitus on ykkösasia
SAK:n Lauri Lyly on painottanut, että eläkejärjestelmän täytyy pysyä solidaarisena myös tuleville polville. Siksi eläkkeiden rahoitukseen pitää löytyä kestävä ratkaisu.
Toisaalta palkansaajajärjestöissä tunnustetaan, että korkeammat eläkemaksut tässä taloustilanteessa veisivät ostovoimaa ja yritysten kannattavuutta.
Eläkepaketissa ovat neuvoteltavina eläkkeiden rahoitus, eläkkeiden kertyminen, joustot, työttömien eläkeputki ja elinaikakerroin. Näiden lisäksi pöydällä on liuta muita eläkeasioita, mm. leskeneläkkeet.
Suurista linjoista pitäisi päästä yksimielisyyteen kesäkuun alkuun mennessä. Yksityiskohdista on määrä neuvotella siten, että valmista olisi syksyllä.
Muutosten on määrä astua voimaan 2017, kunhan ensi keväänä valittava uusi eduskunta asian käsittelee. Uuden hallituksenkin pitäisi hyväksyä osapuolten valmistelema paketti.
uutiskirje 
