Liittovaalit käydään kahden vaaliliiton välillä, joista toinen on sosialidemokraattien liitto ja toinen vasemmiston, keskustan ja sitoutumattomien muodostama vaaliliitto. Sosialidemokraatit pitävät nykyisellään valtaa Puuliitossa.
Vasemmiston, keskustalaisten ja sitoutumattomien vaaliliitto kantaa nimeä Vahvasti jäsenten asialla. Sen jäseniä yhdistää halu muuttaa toimintaa jäsenlähtöisemmäksi ja parantaa liiton näkyvyyttä ruohonjuuritasolla. Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliitto hioi viime viikonloppuna Tampereella vaalistrategiaansa. Koolla satakunta puutyöläistä keskustelemassa ja päättämässä vaalityön etenemisestä.
Liittosihteeri Jyrki Alapartanen haluaa Puuliitosta liiton, johon kaikki työntekijät liiton sopimusaloilla voivat ongelmien kohdatessa luottaa.
Loimaan kassan ja ammatti-yhdistys-liikkeen välinen ero ei ole kaikille selvä.
– Haluamme, että toiminnan perustana ovat jäsenten tasavertaisuus, yksilön mahdollisuus vaikuttaa sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen kaikessa liiton toiminnassa, Alapartanen linjaa.
Sitoutumattomien ja Keskustan ryhmän puheenjohtaja Pentti Kuukasjärvi pitää Puuliiton liittovaaliasetelmaa erittäin mielenkiintoisena. Kuukasjärvi näkee asetelmassa mahdollisuuden uudistaa liittoa nykypäivän jäsenistön tarpeita vastaavaksi. Vaaliliiton myötä syntyy Kuukasjärven mielestä on varteenotettava vaihtoehto, jonka tavoite on saada aikaan todellinen muutos Puuliitossa.
– Liiton työntekijöitä valittaessa ensimmäinen ja tärkein kriteeri pitää olla pätevyys ja motivaatio. Heidät pitää kouluttaa ja sitouttaa annettuihin tehtäviin, sanoo Kuukasjärvi.
Ehdokasasettelun tilanne on Alapartasen mukaan hyvä, ja yli 90 prosentilla ehdokkaista on luottamustehtävä työpaikallaan tai ammattiosastossaan.
Saunaillat
eivät riitä
Puuseppä Nina Mäntylä on ehdolla ensimmäistä kertaa Puuliiton liittovaaleissa. Mäntylä on ollut Iskulla töissä kymmenen vuotta ja korostaa työaikalainsäädännön parantamisen merkitystä ammattiyhdistysliikkeen perustyönä.
Mäntylä sanoo, että hänen alallaan tasoittavan työaikajärjestelmän perusteella voidaan teettää fyysisesti raskasta työtä 50 tuntia viikossa. Erityisesti laman vuoksi periksi antaminen työaikakysymyksissä huolestuttaa häntä.
Mäntylän vaaliteema on arvon antaminen ammattilaiselle. Pitkän linjan ammattilaisten osaamista pitäisi hänen mielestään arvostaa enemmän ja sen siirtämiseksi nuorille pitäisi nähdä vaivaa.
Simo Keto on myös ensimmäistä kertaa ehdolla liittonsa vaaleissa. Keto on Punkalaitumelta, ja hän toivoisi liitolta faktapainotteisempaa otetta sekä työelämässä tarvittavan tiedon tarjoamista jäsenille.
– Jäsenen asiaa pitää viedä eteenpäin. Se ei onnistu pelkillä saunailloilla, vaikka nekin ovat mukavia. Pitäisi olla asiaa pohdittavaksi saunan lauteilla.
Kedon mielestä tieto on valtaa työmarkkinoilla. Esimerkiksi tietämys työttömyyskassoista ja tukien hakemisesta työttömyyden koittaessa on valttia työsuhteessakin ollessa. Ketoa huolestuttaa se, että Loimaan kassan ja ammattiyhdistysliikkeen välinen ero ei ole kaikille selvä, eivätkä jotkut tiedä, että Loimaan kassa ei neuvottele työehtosopimuksista.
Maalla asuva Keto tuntee ammattiyhdistystoiminnan harventuneen verkoston aiheuttamat ongelmat.
– Toimitsijat ovat vähentyneet ja liiton toiminta keskittynyt. Haaste on saada liitto näkymään työpaikoilla, kun paikallista asiantuntevaa toimitsijaa ei joka paikassa ole.
Vastinetta jäsenmaksulle
ja liitto näkyvämmäksi
Suolahden vaneritehtaan pääluottamusmies Jouni Neste on ollut mukana ammattiyhdistysliikkeessä 1990-luvun alkupuolelta asti. Hän katsoo, että epäyhtenäisen ja pirstoutuneen ay-liikkeen aika on ohi. Hänestä teollisuuden alan liittojen tulisi etsiä yhteisiä intressejä ja muodostaa vahvempi vastavoima työnantajapuolelle, joka on järjestäytynyt keskittyneesti ja tehokkaasti. Neste toivoisi myös kansainvälisen yhteistyön hallittua lisäämistä ammattiyhdistysliikkeessä.
– Liiton tilanne ei ole hyvä. Erityisesti johtavilla sopimusaloilla on ongelmia. Jäsenmaksua maksava rivijäsen ei saa kaikkialla vastinetta rahoilleen. Työantajapuolella ei ole enää neuvottelumentaliteettia, vaan saneleminen on yksipuolista.
Neste sanoo suoraan, että Vahvasti jäsenten asialla –vaaliliitto on suunnattu nykyistä demarivaltaa vastaan.
Metsähallituksen miehet: yhtiöittäminen on uhka
Muun muassa metsureita edustavassa Puuliitossa keskustelua herättää vaalien lisäksi lakihanke Metsähallituksen metsäliiketoiminnan yhtiöittämiseksi.
Reijo Kontinen, Aimo Korkalainen ja Voitto Våg vastustavat järjettömänä pitämäänsä yhtiöittämistä. He luonnehtivat lakihankkeen tilannetta sekavaksi, EU:sta tulevalla yhdenmukaistamispaineella perusteltu yhtiöittämissuunnitelma on Kontisen mielestä ideologinen hanke.
– Valtio ei saisi omistaa joidenkin ryhmittymien mukaan yhtään mitään.
Miehet eivät ole yksin kritiikkinsä kanssa. Hallituksen ajamaa yhtiöittämistä ovat vastustaneet monet sidosryhmät. Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas erosi lakiuudistushankkeen vuoksi virastaan. Myös SDP:n uusi puheenjohtaja Antti Rinne on ilmaissut vastustuksensa hankkeelle. Reijo Kontinen korostaa, että Metsähallituksen nykymallin mukainen toiminta on tehokasta, ja Metsähallitus on täyttänyt tulostavoitteensa hyvin.
Kontinen katsoo, että valtionmetsien joutuminen osakeyhtiölain alle on uhka myös jokamiehenoikeuksien toteutumiselle, kansalaisten metsästysoikeuksille ja yleisesti ympäristölle. Myös Metsähallitusta nykyisellään koskeva työllistämisvelvoite voisi poistua. Voitto Vågin mukaan nykyisellään Metsähallitus nauttii paikallisten ihmisten luottamusta, mutta osakeyhtiömuotoisena Våg ei pitäisi luottamusta itsestään selvänä.
– Metsähallituksella on pitkät perinteet ja edelläkävijän rooli ympäristön kestävässä käytössä. En usko sellaiselle olevan tilaa, jos valtion metsien käyttö alistetaan bisneksen logiikalle.
Eri luottamustehtävissä Metsähallituksessa olleet Kontinen, Korkalainen ja Våg uskovat, että yhtiöittäminen tarkoittaisi kylmää kyytiä myös Metsähallituksen työntekijöille. Metsähallitus käyttää jo nyt ulkomaalaisia yhtiöitä tai ostaa palveluita suomalaisilta yrityksiltä, jotka käyttävät alihankkijoina ulkomaalaisia firmoja.
Puuliiton liittovaalit järjestetään 17. – 30. 9. 2014 postivaaleina. Tulevassa vaalissa on 31 000 äänioikeutettua ja liitolla on 27 000 vaalikelpoista jäsentä. Työehtosopimusaloja Puuliitolla on 14. Samalla järjestetään puukassan edustajistovaalit.
uutiskirje 
