– Tai kassatädiksi, pysäköinninvalvojaksi lopulta päätynyt Matsson nauraa.
Parkkipirkoksi Matsson heittäytyi, kun työtoveri sitä ehdotti entisessä työpaikassa, Munkkivuoren kotipalvelussa.
– Hän heitti, että Seija, vaihdettaisiinko työpaikkoja. Kaupungilla oli silloin auki parkkipirkkojen paikkoja. Ajattelin, että vitsi, tuo voisi olla aika mukavaa.
Koulutukseltaan Matsson on lähihoitaja. Riittääkö se pysäköinninvalvojalle?
– Näyttää riittävän. Tänä päivänä pitää olla myös ajokortti.
Rengaslukkoa käytetään
Vuonna 2002 pysäköinninvalvojana aloittaneen Matssonin mukaan työ on muuttunut hänen yli kymmenvuotisen uransa aikana monella tavalla.
– Meille on tullut esimerkiksi sunnuntaityötä. Lisäksi sakotamme nykyisin yhden päivän viikossa iltayhdeksään asti.
Myös työvälineet ovat muuttuneet. Parkkipirkko ei pärjää enää pelkällä kynällä ja sakkolapulla. Kädessä on nykyisin myös kämmentietokone.
– Sakkolapusta ei tehdä enää paperiversioita kynällä kuin poikkeustapauksissa. Nykyisin lappu tulee koneesta.
Matsson saattaa myös lukita auton rengaslukolla. Lukko tuli Suomessa mahdolliseksi, kun lainsäädäntö uudistui vuoden 2012 alussa.
Rengaslukko voidaan asentaa, jos ajoneuvolla on ennestään viisi maksamatonta pysäköintivirhemaksua. Lukko poistetaan, kun auton omistaja maksaa rästimaksut.
Helsingissä ykkösvyöhykkeen pysäköintisakko on 80 euroa. Kantakaupungin ulkopuolella kakkos- ja kolmosvyöhykkeillä napsahtaa kuudenkympin lappu.
Parkkipirkon mielestä sakkoja voisi korottaa nykyisistä.
– Niitä pitäisi korottaa virheen perusteella. Suojatien eteen ja väärin perustein invapaikalle pysäköinnistä pitäisi sakottaa enemmän.
Ulkona joka säällä
Matssonin mielestä parasta pysäköinninvalvojan työssä on ulkona oleminen.
– On rikkautta, että ulos saa mennä joka säällä. Me sakotamme kaatosateella samalla tavalla kuin auringonpaisteessakin.
Matsson kehuu, että hänen työssään on vapautta.
– Meillä on joka viikko määrätyt piirit. Piirinsä voi hoitaa niin kuin haluaa, kunhan se tulee hoidetuksi.
Parkkipirkko on tyytyväinen, että ohikulkijoiden suhtautuminen pysäköinninvalvojiin on muuttunut viime vuosina aiempaa myönteisemmäksi.
– Ihmiset sanovat monesti, että kiva, kun teitä näkyy täällä. Toki on heitäkin, jotka eivät voi sietää meitä tai näitä vaatteitamme.
Selityksiä riittää
Vähemmän suopeasti pysäköinninvalvojiin suhtautuu autoilija, joka osuu paikalle, kun sakkolappua juuri tungetaan hänen autonsa tuulilasinpyyhkijän alle.
– Yleensä he yrittävät selittää. Aika yleinen selitys on, että ”kun mä vaan kävin tuolla”.
Harva sanoo, että hänellä ei ollut rahaa parkkilippuun.
– On heitäkin. Minusta olisi tosi fiksua kertoa, jos todellakaan ei ole rahaa.
Antaako parkkipirkko koskaan anteeksi, jos parkkimaksu on jäänyt maksamatta?
– Sellaisen saatan armahtaa, joka on yrittänyt ostaa parkkilipun ja tulee sen kanssa myöhässä auton luo.
uutiskirje 
