Diane Englishin käsikirjoittama ja ohjaajama draamakomedia Naiset (The Women, 2008) on Clare Booth Lucen näytelmän ja sen ensimmäisen filmatisoinnin päivitys.
Vuoden 1939 versio on profeministinen Hollywood-klassikko. Uutta versiota voi pitää Sinkkuelämää -elokuvan tyylikkäämpänä versiona.
Meg Ryan ja Annette Bening näyttelevät parhaita ystävyksiä, joiden elämään tuo yllätysdramatiikkaa ensin mainitun aviomiehen uskottomuus. Se toinen nainen on parfymerian uhkea latinokaunotar (Eva Mendes).
Rooleissa ei nähdä yhtään miestä. Uskoton aviomies on kuin myyttinen hahmo, kasvoton ja äänetön, ja sellaisena vaikutusvaltainen: juuri hän sysää liikkeelle muutosprosessin puolisossa (”ruma ankanpoikanen”).
Näyttämöä värittävät elämän vaihtuvat valinnat ja eri sukupolvien äänet, jälki on vähän ryhditöntä. Kässäriin on ahdettu liikaa materiaalia, mistä kärsii temaattinen jäntevyys. Mukana oleva kahden kerroksen väkeä -ulottuvuus sujuu paljon paremmin englantilaisilta.
Beningin työskentelyä on ilo seurata. Hänen päätoimittajassaan on aitoa otetta, naisellista eleganssia, rehtiä pomoa ja jämäkkää tätiä kiljuvalle pikkutytölle. Lopun synnytykseen mahtuu tervetullutta veikeää ironiaa.
Naiset. Nelonen lauantaina klo 21.00
uutiskirje 
