Todellinen slummiohjelma – luotiin uusi slummi

Kiberan slummissa Kenian pääkaupungissa Nairobissa lapset kantavat keltaisia jerrykannuja ja etsivät vuotavia vesiputkia kerätäkseen niistä tippuvan veden talteen.

Yksi tytöistä nostaa astian päänsä päälle ja kantaa sen kotiinsa kerrostalon kolmanteen kerrokseen naapurissa sijaitsevaan Soweto East -lähiöön. Tytön äiti Hilda Olali on lopen kyllästynyt viisihenkisen perheensä uuteen lähiökotiin, josta puuttuu veden lisäksi myös sähkö.

– Kun muutimme tänne, me todella nautimme elämästä. Mutta nyt siitä on tullut vaikeaa, kun vettä ei tule viikkoihin. Vesi on pakko ostaa, eikä minulla ole siihen varaa, Olali valittaa.

Jätekasa kasvaa ja haisee

Keittiön ikkunasta näkyvä roskaläjä on kasvanut jo puoli vuotta. Jätteiden eltaantunut löyhkä ei hellitä hetkeksikään.

Olali suunnittelee muuttoa takaisin viereiseen Kiberan slummiin. Hän alkaa olla valmis palaamaan tiilitalosta takaisin mudasta ja pellistä kyhättyyn hökkeliin.

– Slummissa kaikki oli halvempaa. Kun muutimme tänne, meitä alettiin kohdella ihmisinä, joilla on varaa kalliisiin hankintoihin.

Elämä lähiössä ilman juoksevaa vettä on vaikeaa. Käydäkseen vessassa Olalin on käveltävä Kiberan läpi julkiseen käymälään ja maksettava joka visiitistä viisi Kenian shillinkiä.

Muutto oli pettymys

Kenian slummienparannusohjelma Kensup käynnistyi pilottiprojektilla Kiberassa 12 vuotta sitten.

Vuonna 2009 Kensup siirsi lähes 5 000 kiberalaista Soweto East -lähiöön. Sinne rakennetuissa 17 kerrostalossa asuu noin 1 800 perhettä. Kibera on yksi Afrikan suurimmista slummeista, jonka asukasluku arvioidaan noin miljoonaksi.

Monien asukkaiden mielestä hallitus ja YK:n asuinyhdyskuntaohjelma Habitat hylkäsivät heidät heti, kun asuttaminen oli tehty.

– Meidät komennettiin muuttamaan, se muistutti pakottamista. Kensup huolehti kaikesta ja järjesti muuton, Olali selittää.

– Slummissa minulla oli seitsemän huonetta, nyt niitä on vain kolme.

Tuntematon ongelma

Kenian 43 miljoonasta asukkaasta 40 prosenttia elää kaupungeissa. Runsaasta kolmesta miljoonasta nairobilaisesta yli 70 prosenttia asuu slummissa, joita on kaikkiaan 200.

Kenian ja YK:n Habitatin yhteistyö käynnistyi 2003. Se on jo päättynyt, mutta Kensup jatkaa hanketta vuoteen 2020. Kensupin puolelta hankkeeseen osallistuneen Joshua Mulandi Mavitin mukaan tavoitteisiin on päästy. Ongelmista hän ei tiedä.

– Hallitus ja ministeriö eivät ole olleet meihin yhteydessä Soweto Eastin asukkaiden asioissa. Tarvitsemme heiltä virallisen yhteydenoton ennen kuin voimme auttaa.