Ukrainan uusi presidentti Petro Porošenko sopi hiljan Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa lainapaketeista. Arvostelijoiden mukaan niiden ehdot muistuttavat kansaa kuristavia rakennesopeutusohjelmia, joita luottolaitokset määräsivät kehitysmaille takavuosina.
Varsinkin maataloudesta elantonsa saavien ukrainalaisten tulevaisuus huolettaa. Maatalous muodostaa kymmenen prosenttia Euroopan vilja-aittana tunnetun Ukrainan kansantuotteesta.
Ukraina vei viime vuonna 30 miljoonaa tonnia viljaa, mikä nosti sen maailmantilaston kakkoseksi Yhdysvaltain jälkeen. Puuvillan viejänä Ukraina on kolmas. Centre for Eastern Studies -laitoksen mukaan maataloustuotteiden viennin arvo oli 4,3 miljardia dollaria vuonna 2005, mutta nousi 2012 liki 18 miljardiin.
Maatalousuudis- tukset on laadittu hyödyttämään ylikansallisia yhtiöitä.
Maailmanpankin vuoden 2012 tilaston mukaan 17 prosenttia ukrainalaisista on maanviljelijöitä tai maatyöläisiä.
Ulkomainen omistus laajentunut
Byrokratia ja korruptio hidastivat Ukrainan maaseudun uudistumista kommunismin jälkeen, mutta kymmenenä viime vuonna ulkomainen omistus ja vaikutus ovat laajentuneet roimasti.
Yhdysvaltalaisen Oakland-instituutin tuore selvitys kertoo, että vuodesta 2002 Ukrainassa on siirtynyt ulkomaisten yhtiöiden hallintaan yli 1,6 miljoonaa hehtaaria maata. Suurimpia sijoituksia ovat tehneet Luxemburgiin, Kyprokseen ja Venäjälle rekisteröidyt yritykset.
Syrjäytetty presidentti Viktor Janukovytš lupasi Kiinalle kolme miljoonaa hehtaaria parasta viljelymaata Itä-Ukrainasta, mutta uudet vallanpitäjät ovat riitauttaneet kaupan.
Sijoituspankki Piper Jaffrayn tutkimusjohtaja Michael Cox luonnehtii Ukrainaa yhdeksi lupaavimmista markkina-alueista suurille maatalouskone- ja siemenkauppiaille.
Suuryritysten ehdoilla
Oakland-instituutin toiminnanjohtaja Anuradha Mittal varoittaa tulevasta.
– Luottolaitosten määräämä rakennesopeutus johtaa vyönkiristykseen, joka pahentaa ukrainalaisten köyhyyttä.
Ukraina on kymmenen pilottimaan joukossa Maailmanpankin uudessa maatalouden kehittämisohjelmassa (BBA). Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen mukaan ohjelma heikentää työntekijöiden oikeuksia yrittäessään houkutella köyhiin maihin investointeja alentamalla suuryritysten verotusta.
Ukrainassa BBA:n tarkoitus on poistaa viimeisetkin esteet ulkomaisen pääoman maahantulolta, arvioi Oakland-instituutin tutkimuksen tekijä Frédéric Mousseau.
– Vaaditut uudistukset näyttävät hyviltä paperilla, mutta viime kädessä ne on laadittu hyödyttämään suuria ylikansallisia yrityksiä, ei työntekijöitä tai pienviljelijöitä, hän sanoo. Tutkimuksen otsikkona on Walking on the West Side, mikä viittaa lännen intresseihin Ukrainan politiikassa.