Unicefin raportissa Laman lapset vertaillaan taloudellisen laman vaikutuksia lasten hyvinvointiin 41 EU ja OECD-maassa. Raportissa verrataan vuotta 2008 vuoteen 2012.
Lama iski erityisesti lapsiperheisiin. Yli puolessa tutkituista maista lapsiköyhyys kasvoi. Huonointa kehitys oli Irlannissa, Islannissa, Kreikassa, Kroatiassa ja Latviassa. Näissä maissa lapsiköyhyys kohosi yli 50 prosenttia.
Yli puolessa rikkaista maista köyhyydestä kärsi vuonna 2012 useampi kuin yksi viidestä lapsesta. Peräti 12 maassa noin joka kolmas lapsi on köyhä. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Espanja, Kreikka, Latvia ja Yhdysvallat.
18 maata onnistui vähentämään laman vaikutuksia lapsiperheisiin. Suomi oli 41 maasta kahdeksanneksi tehokkain tässä suhteessa.
– Vaikka raportin tarkastelujaksolla lapsiköyhyys on Suomessa hieman vähentynyt, pienituloisten lapsiperheiden tilanne ei ole merkittävästi kohentunut. Tulojen kasvu on alimmissa tuloryhmissä ollut hyvin vähäistä vuosina 1995–2012, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi.
– Lapsiperheiden toimeentulon tukeminen on tärkeää, koska köyhyys on yhteydessä lasten syrjäytymisriskeihin ja taipuvaista periytymään, Salmi jatkaa.
Raportissa todetaan, että poliittiset päättäjät ovat lamaan reagoidessaan sivuuttaneet lasten elämänlaadun ja tulevaisuuden turvaamisen. Jos köyhyyden annetaan lisääntyä ja syvetä ja julkisia palveluja ajetaan alas, lapset eivät toivu, vaikka lamasta toivuttaisiinkin.
Sivuun sysätty sukupolvi
Lama koetteli erityisen pahoin nuoria varsinkin syvän laman maissa. Työtä, tutkintoon johtavaa tai kurssimuotoista koulutusta vailla olevien 15–24-vuotiaiden nuorten määrä kasvoi EU:ssa miljoonalla nuorella vuodesta 2008.
Eniten nuorten tilanne huononi Kroatiassa, Kyproksella, Kreikassa, Italiassa ja Romaniassa. EU-maiden ulkopuolisista OECD-maista tilanne oli 2012 erityisen paha Yhdysvalloissa ja Australiassa.
Suomi sijoittui 41 maan joukossa noin puoleenväliin siinä, miten se onnistui suojelemaan nuoria lamalta.
Köyhien lasten määrä ei ainoastaan lisäänny teollisuusmaissa vaan myös kuilu rikkaiden ja köyhien välillä syvenee.
– Kun hyvin tiedetään ryhmät, joihin köyhyys ja marginalisoituminen keskittyvät, korjaavien toimenpiteiden määrä ja laatu pitäisi suunnitella ja ennakoida paremmin, toteaa Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Osa maista on onnistunut vähentämään lapsiköyhyyttä lamasta huolimatta.
”Meidän on vielä mahdollista muuttaa se, että tämä lama muistetaan syrjään sysätyistä lapsista”, raportissa todetaan.
Unicefin raportti Laman lapset – taloudellisen laman vaikutukset rikkaiden maiden lasten hyvinvointiin on 12. osa Report Card -sarjaa, jossa vertaillaan lasten hyvinvointia rikkaissa maissa.
uutiskirje 
