Särkkien asukkaat tulvien armoilla Bangladeshissa

Mahtavien jokien särkillä asuvat miljoonat bangladeshilaiset kokivat jälleen kovia elokuussa, kun monsuunisateet saivat virrat tulvimaan yli äyräiden.

Kurigramin alueella noin 300 kilometriä pääkaupungista Dhakasta pohjoiseen vesi on pysynyt pitkään korkealla ja kaikkialla näkyy osin veden vallassa olevia ruohokattoisia asumuksia.

– Lapsuudessamme tulvat eivät koskaan olleet näin valtavia. Aiemmin vesi pysyi ylhäällä muutaman päivän, mutta nyt tulva kestää kuukauden, kertoo paikallinen yrittäjä Naser Ali.

Ilmaston lämpeneminen koettelee erityisesti Bangladeshin köyhintä väestöä. 156 miljoonasta asukkaasta 70 prosenttia asuu maaseudulla, jossa perheiden kuukausiansiot ovat 40–60 euron luokkaa.

Miljoonat kärsivät

Tulville tai kuivuuskausille altistuu 50–80 miljoonaa bangladeshilaista eri puolilla maata.

Luonnonkatastrofien Bangladeshille aiheuttamat tuhot lasketaan miljardeissa euroissa. Pelkästään vuoden 2007 hirmumyrsky Sidr tuli maksamaan 1,3 miljardia.

Takavuosien arvion mukaan 5–10 miljoonaa bangladeshilaista asuu särkillä tai jokivarsien tulva-alttiilla alueilla. Särkkiä syntyy, kun maan suurimmat virrat, Ganges, Brahmaputra ja Meghna sivujokineen, kuljettavat eroosion irrottamaa maata suistoihinsa.

Bangladeshin maa-ala kasvaa noin 20 neliökilometriä vuodessa, kun syntyvistä särkistä vähennetään eroosion syömät penkat, laskee kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto Ifad.

Kodittomat särkille

Ifad arvioi, että eroosion vuoksi maansa menettää 26 000 bangladeshilaista vuodessa. Moni heistä päätyy asumaan särkille, joilta puuttuvat kaikki peruspalvelut.

Särkillä elävä ikämies Nurul Islam sanoo turvaavansa ”Jumalan armoon ja perinteisiin viljelymenetelmiin”.

Aina niistäkään ei ole apua. Kurigramissa pelastuivat vain korotetulle alustalle rakennetut kodit, muilta tulva vei kaiken irtaimen.

– Kasvatin monenlaisia kurpitsoja sekä perunaa ja kurkkua pienessä puutarhassani. Kaikki katosivat muutamassa hetkessä, kertoo Rabeyaksi esittäytynyt mies Bhangaparan alueelta.

Korotuksia hätäaputöinä

Monsuunitulvien ja trooppisten hirmumyrskyjen paheneminen kuuluvat vakavimpiin ilmastonmuutoksen Bangladeshille aiheuttamiin uhkiin. Valtio on perustanut Maailmanpankin ja muiden tukijoiden avulla kymmenen miljoonan euron rahaston haavoittuvimman väestön avuksi.

Särkillä tukea käytetään maapohjan korottamiseen, jotta asumukset ja karja säästyvät tulvalta. Rakennukset on helppo siirtää, koska ne on yleensä tehty bambusta ja juutista tai aaltopellistä. Paikalliset avustusjärjestöt pestaavat asukkaita hätäaputöihin korottamaan särkkiä.

Asukkaat ovat myös ryhtyneet kasvattamaan riisin ja muiden viljelykasvien taimia korotetulla maalla istuttaakseen ne alemmas tulvan laskettua.