Karachin kalasatamassa työskentelee 100 000 ihmistä

Kauppiaiden mekastus ja sakea kalanlemu tervehtivät kävijää Pakistanin suurimman kaupungin Karachin kalasatamassa. Venepaikkoja on parisen tuhatta, ja satamassa työskentelee yli 100 000 henkeä. Kalatalous tuottaa kuitenkin vain prosentin Pakistanin kansantuotteesta.

Satamassa käy jatkuva vilske, kun aluksia valmistellaan lähtöön ja toisten lastia puretaan. Alueen laidalla lepää suuria puukehikkoja, joista syntyy uusia veneitä. Lähistöllä kudotaan ja korjataan kalaverkkoja.

Keskikokoisen veneen pituus on noin 15 metriä ja miehistönä 20–25 kalastajaa. Pyyntireissu saattaa kestää kuukauden. Palkka maksetaan saaliin mukaan ja voi parhaimmillaan ylittää sata euroa kuussa.

Kalastus työllistää Pakistanissa suoraan 400 000 henkeä ja välillisesti 600 000. Karachissa kaavaillaan maan nostamista merkittäväksi kalatuotteiden viejäksi.

Sataman kautta kulkeva vuotuinen saalis on nyt lähes 600 000 tonnia ja sisältää yli 200 kaupallisesti noteerattua kala- ja äyriäislajia, kertoo kalasataman tiedottaja Sagheer Ahmed.

Tuhoisa liikakalastus

Pienkalastajat valittavat, että heidän elinkeinostaan on tullut ahneiden yritysten temmellyskenttä.

Kalatalouden roolin kasvattaminen vaatii liikakalastuksen lopettamista, huomauttaa merikalastushallinnon entinen pääjohtaja Muhammad Moazzam Khan. Hän toimii Maailman luonnon säätiön (WWF) neuvonantajana Pakistanissa.

Khanin mukaan moni merenelävä on sukupuuton partaalla ja esimerkiksi katkarapujen, hummerien ja haiden kannat ovat heikentyneet liiallisen pyynnin takia.

– Kannat elpyvät hyvin hitaasti. Vaikka kalastus lopetettaisiin kokonaan, palautuminen veisi vuosikymmeniä, Khan ennustaa.

Pienkalastajien etuja ajavan foorumin tiedottaja Kamal Shah syyttää ongelmista luvattoman pienisilmäisiä verkkoja, joihin tarttuu alamittaista kalaa. Toinen ongelma ovat käsittelemättöminä mereen laskettavat teollisuuden ja karjatalouden jätevedet.

EU availee oviaan

Kalantuonti Pakistanista Euroopan unioniin oli kielletty kuusi vuotta, mutta viime vuonna EU avasi ovensa kahden yrityksen tuotteille. Tänä vuonna odotetaan viiden yrityksen kaikkiaan yli 50:stä pääsevän pannasta.

Ahmedin mukaan yli viidennes Pakistanin kalanviennistä meni aiemmin EU:hun. Kiellon pääsyitä olivat kylmäketjun heikkoudet sekä tuotanto- ja kuljetusketjun kehno jäljitettävyys.

– Veneiden puiset lattiat ja säiliöt olivat epähygieenisiä, verkkojen nostossa käytetyistä koneista vuoti öljyä ja koukut olivat ruosteessa, Ahmed listaa.

Yli tuhat venettä on jo korjattu. Lasikuitu ja muovi ovat korvanneet puun, ja välittäjät ovat parantaneet ketjun jäljitettävyyttä.

Saasteiden, kiihtyvän maankäytön ja tuhoutuvan mangroven rannikolla aiheuttamat ongelmat odottavat kuitenkin yhä ratkaisuja.