– Kotiinpaluu olisi itsemurha. Islamistit katkaisisivat meiltä kaulat, sanoo Pohjois-Irakin Kirkukiin paennut Khalil Hafif Ismam. Hän tunnustaa mandealaista uskoa, joka kuuluu Mesopotamian vanhimpiin ja vainotuimpiin.
– Minulla ja veljelläni oli talo ja kaksi jalokiviliikettä Baijissa, mutta jouduimme perheinemme pakenemaan, kun islamistinen Isis valtasi alueen kesäkuussa, Ismam kertoo Kirkukin mandealaisen neuvoston suojissa. Kirkuk sijaitsee Baijista sata kilometriä itään, ja molemmista on Bagdadiin yli 200 kilometriä.
400-luvulta eaa. juontuva mandealaisuus rinnastetaan gnostilaisuuteen. Uskonnon keskeinen hahmo on Johannes Kastaja, ja kasteeseen vertautuva kylpy on sen tärkein rituaali. Mandealaisuutta on harjoitettu pääasiassa Etelä-Irakissa ja Lounais-Iranissa. Mandealaisia arvioidaan olevan maailmassa 50 000–70 000.
Mandealaisten uskonnon keskeinen hahmo on Johannes Kastaja.
Minne seuraavaksi?
Ismamin veljekset ovat alle nelikymppisiä. Perhe muutti Etelä-Irakista Bagdadiin 1980-luvulla. Ensimmäisen Persianlahden sodan jälkeen 1991 heidät häädettiin Baijiin, josta oli nyt paettava Kirkukiin.
– Mandealainen neuvosto on sanonut, ettemme voi jäädä yli kuukaudeksi, mutta emme tiedä, minne mennä, koska Isis on yhä kaupungin porteilla, kertoo Khalil Ismamin veli Sami Ismam.
Perhe yrittää pitää kiinni uskonsa perinteistä.
– Bagdadista tulee pappi käymään muutaman viikon välein, mutta tie muuttuu yhä vaarallisemmaksi, toteaa Khalil Ismam.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch raportoi jo 2011, että valtaosa Irakin mandealaisista on kuollut tai paennut maasta sen jälkeen, kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin 2003.
Historian vaikein vaihe
Maailman mandealaisten ylin johtaja on Bagdadissa asuva Sattar Hillo. Hänen mukaansa yhteisö elää historiansa vaikeinta vaihetta. Hän arvioi ennen Isisin hyökkäyksen alkamista, että mandealaisia oli Irakissa jäljellä noin 10 000.
– Yhteisömme Irakissa on joutunut syys-lokakuussa kansanmurhan uhriksi. Siihen osallistuvat Isisin ohella muutkin radikaalit islamistit, sanoo maanpaossa elävien mandealaisten liiton johtaja Suhaib Nashi.
Hänen mukaansa Etelä-Irakin mandealaisia vainoavat myös šiiamuslimit ja tavalliset rikolliset. Motiivit ulottuvat etnisestä puhdistuksesta taloudelliseen hyötyyn.
Haaveena turvapaikka
Neljän lapsen äiti Khalima Mashmul, 39, on alkujaan Etelä-Irakin mandealaisia. Hän päätyi Kirkukiin 15-vuotiaana Saddam Husseinin väestönsiirrossa, jolla haluttiin heikentää kurdien asemaa alueella.
Kurdit, arabit ja turkmeenit kiistelevät Kirkukin hallinnasta, sillä alueella sijaitsevat maailman suurimpiin kuuluvat öljyvarat.
– Poliisina työskentelevä mieheni menetti toisen jalkansa ja neljä sormea pommi-iskussa kesäkuussa. Silti hänet halutaan pakottaa jatkamaan työntekoa, Mashmul sanoo. Perhe on evakossa mandealaisneuvoston tiloissa, koska miehen henki on vaarassa.
Mashmul haaveilee poliittisesta turvapaikasta Euroopassa tai Australiassa. Hän ei ole haaveineen yksin. YK:n mukaan 1,6 miljoonaa irakilaista on joutunut maansisäiseen evakkoon tänä vuonna. Kolmannes heistä on välittömän avun tarpeessa talven lähestyessä.
uutiskirje 
