KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vasemmisto etsii täystyöllisyyttä

Jouko Kajanoja sanoo, että Paltamon mallin kaltainen työtakuu edellyttää käytännössä perustulon toimiakseen.

Jouko Kajanoja sanoo, että Paltamon mallin kaltainen työtakuu edellyttää käytännössä perustulon toimiakseen. Kuva: Jussi Joentausta

Ilmapiiri on kääntymässä talouskuria vastaan. Nyt on oikea hetki käynnistä täystyöllisyyteen tähtäävä talousohjelma, katsoo Vasemmistoliiton työryhmä.

Pontus Purokuru
23.11.2014 10.01
ILMOITUS
ILMOITUS

Neljä ydinkohtaa

Elvytys. Usean miljardin vuosittainen elvytys lähivuosina vie kohti täystyöllisyyttä. Elvytys suuntautuisi julkisiin investointeihin ja tuotekehitykseen, koulutukseen, tutkimukseen, asumiseen, elämänhallintaa parantavaan sosiaalipolitiikkaan sekä työllistämispolitiikkaan.

Palkkatuki. Jotta vältettäisiin 1990-luvan laman vaikutuksena syntynyt pitkäaikaistyöttömien määrä, tarvitaan työllistämistä palkkatuella. Noin 400 miljoonan euron vuosittaisella panostuksella palkkatukeen ja muihin aktiivisen työllistämispolitiikan välineisiin voidaan työryhmän mukaan vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä noin 40 000 tuhannella vuosittain. Näin puretaan nykyistä 90 000 työttömän pitkäaikaistyöttömyyttä.

Kunnallisten työvoimatalojen perustaminen. Työvoimatalot kehitetään tekeillä olevan kuntien, TE-toimistojen ja Kelan pohjalta rakennettavan monialaisen yhteispalvelun pohjalta.

Työtakuu. Työvoimataloista muodostetaan asteittain työtakuuta toteuttavat keskukset. Kansalaisille tulee subjektiivinen oikeus saada työ- tai koulutuspaikka työvoimatalon järjestämänä. Mahdollisuus työ- tai koulutuspaikkaan tulee myös sellaisille, joilla ei ole edellytyksiä kokoaikaiseen työntekoon. Työryhmä korostaa, että takuun on syytä olla vapaaehtoinen, koska sanktioihin perustuva työllistämispolitiikka ei tuota hyviä tuloksia. Vapaaehtoisuus toteutetaan rakentamalla perustulo.

Lisäksi työryhmä panostaisi työllisyyteen tarjoamalla pienille ja keskisuurille yrityksille lainarahoitusta ja neuvontaa. Työryhmä korostaa myös omavaraisen ja ekologisen energiapolitiikan sekä koulutuksen merkitystä.

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että pitkäaikaistyöttömiä on ensi vuonna sata tuhatta. Vaikeasti työllistyviä on nyt 170 000. Piilotyöttömät mukaan lukien työttömiä on yhteensä lähes puoli miljoonaa.

Julkisuudessa puhutaan suurtyöttömyydestä. Silti työttömyysaste on nousussa, koska leikkaukset kuristavat taloutta. Työllisyysmäärärahojakin on vuosien ajan leikattu, ja TE-toimistoista on vähennetty väkeä.

Miten kävisi, jos Vasemmistoliitto saisi päättää työllisyyspolitiikan uudistamisesta?

Tärkeintä on kysynnän lisääminen, sanoo Jouko Kajanoja puolueen talous- ja työllisyyspoliittisesta työryhmästä. Ryhmä esittää ohjelmaa, jonka lähtökohtana on jälkikeynesiläinen ajattelu ja Paltamon täystyöllisyysmallin yhdistäminen perustuloon.

– Nyt on aito mahdollisuus saada uudenlainen meno koko yhteiskuntaan. Riittävän moni on sanonut, että pitää ryhtyä elvyttämään, Kajanoja arvioi.

Lokakuussa esimerkiksi eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sekä kaikki eduskunnan valtionvarainvaliokunnan kuulemat talousasiantuntijat vaativat elvytystä.

Elvytystä ja palkkatukea

Vasemmistolaista elvytysohjelmaa on luonnostellut professori Heikki Patomäki (KU 22.8.). Patomäki ehdottaa usean miljardin vuosittaista panostusta hyvinvointipalveluihin, sosiaalipolitiikkaan, ekologisesti kestävään tuotantoon ja infrastruktuuriin sekä uuteen teollisuuteen ja teknologiaan.

Elvytys on askel kohti täystyöllisyyttä. Ongelmana kuitenkin on, että elvytyksen täytyy kytkeytyä emu-ratkaisuihin. Euromaiden pitäisi elvyttää yhtä aikaa, jotta elvytys olisi tehokasta.

Jotain voi tehdä yksin Suomessakin. Välittömästi työllisyyttä parantaisi palkkatuki. Kajanoja laskee, että jos Suomi käyttäisi vuodessa 400 miljoonaa euroa palkkatukeen, sillä saisi työllistettyä 40 000 ihmistä.

Pitkäaikaistyöttömyys saataisiin purettua palkkatuella lähes kokonaan kolmessa vuodessa. Näin torjuttaisiin 1990-luvun lamana aikana syntyneiden pitkäaikaistyöttömien massojen uusi tuleminen.

Palkkatuki kohdennettaisiin yrityksiin ja sitä annettaisiin kunnille itse päätettäväksi.

Tuki olisi tarkoitettu vain ohjelman alkuvaiheeseen. Jos talouden elvytys onnistuu ja työllisyystaso nousee, tarvittavan palkkatuen määrä vähenee.

Typpejä, taloja ja takuita

Vaikka yleinen työllisyystilanne olisi hyvä, aina on ihmisiä, joiden on vaikea työllistyä. Tätä varten talous- ja työllisyyspoliittinen työryhmä ehdottaa työtakuuta. Se tarkoittaa subjektiivista oikeutta työ- tai koulutuspaikkaan. Oikeus koskee myös heitä, joiden ei ole mahdollista tehdä työtä täysipäiväisesti.

Käytännössä siis niille, jotka eivät pärjää työmarkkinoilla mutta haluavat kuitenkin tehdä töitä, järjestetään tuettu muoto tehdä töitä.

Työryhmään kuuluvan Sari Kyllösen hahmotteleman ohjelman mukaan työtakuuseen voidaan edetä asteittain kehittämällä kunnallista työllisyyspolitiikkaa. Lähtökohtana on, että työvoimapolitiikasta pitäisi päättää enemmän paikallistasolla.

Suomessa kokeillaan parhaillaan työvoimanpalvelukeskuksia (TYP), joiden on tarkoitus tukea pitkäaikaistyöttömiä. Vuoden 2015 alusta nämä “monialaiseksi yhteispalveluksi” kutsutut keskukset tulevat lakisääteiseksi ja ulotetaan vuoden siirtymäajalla koko maahan.

Työryhmä ehdottaa, että “typeistä” kehitetään kuntajohtoisia työvoimataloja, jotka palvelevat kaikkia työnhakijoita ja joilla on vapaus muuttaa toimintaansa tarvittaessa nopeasti. Työvoimatalot tarjoaisivat työnhakijoille kaikki palvelut terveystarkastuksesta ja velkaneuvonnasta kuntoutukseen.

Pitkäaikaistyöttömiä ja vajaatyökykyisiä opastettaisiin työvoimataloissa osuuskuntayrittämiseen, ja työvoimatalot tekisivät yhteistyötä kolmannen sektorin yhdistysten kanssa.

Seuraavaksi kunnallisiin työvoimataloihin liitettäisiin laajaa työpajatoimintaa ja työpankkikokeilun tapaista työnvuokraustoimintaa.

Lopuksi toteutettaisiin työtakuu ja perustulo.

Paltamon malli ja työntakuu

Kunnallisen työllisyyspolitiikan kehittäminen tähtää Paltamon mallin kaltaiseen työtakuuseen. Paltamossa vuosina 2009–2013 toteutetussa hankkeessa työllistämispolitiikka siirrettiin kokonaan kuntatasolle.

Jokainen työtön oli tervetullut työvoimataloon, jossa kaikille tulijoille osoitettiin työtä, kunhan työtön pystyi tekemään sitä noin viisi tuntia päivässä. Palkat noudattivat työehtosopimuksia.

Kokeilussa työttömät saivat palvelunsa yhdeltä luukulta. Heidän osaamisensa, työhistoriansa ja tavoitteensa käytiin läpi. Mahdollisesta työstä voitiin sopia yksilöllisemmin kuin työ- ja elinkeinoministeriön työllistämismallissa.

Kajanojan mukaan työllistyminen hankkeessa paransi osallistujien tulevaisuudenuskoa, terveyttä, elämänhallintaa, itseluottamusta ja sosiaalisia suhteita.

– Voi hyvin olla, että Paltamon malli on paras työtakuukokeilu, mitä maailmassa on ollut, Kajanoja sanoo.

Perustulo takaa vapaaehtoisuuden

Sanapari “aktiivinen työllistämispolitiikka” tuo helposti mieleen kontrollitoimenpiteet, kuten valvonnan, karensseilla uhkailun tai vastikkeellisuuden. Tämä näkyy esimerkiksi työttömien nuorten kokemuksissa ja nuorisotakuun epäonnistumisessa.

Kun suomalaisten ja tanskalaisten nuorten suhtautumista työvoimaviranomaisiin tutkittiin, suomalaisten asenteet olivat kielteisiä ja tanskalaisten myönteisiä, Kajanoja kertoo.

– Tulos johtui siitä, että Tanskassa oli tarjota työpaikkoja ja meillä lähinnä sanktioita. Työvoimaneuvojasta on tullut nuorten silmissä rankaisija eikä auttaja.

Näihin ongelmiin muutoin kehuttu Paltamon kokeilukin luisui. Vaikka hankkeen lähtökohtana oli vapaaehtoisuus, työvoimataloon tuleminen kirjattiin työttömien henkilökohtaisiin suunnitelmiin ja tulematta jättämisestä seurasi karenssi.

Kajanoja sanoo, että Paltamon mallin kaltainen työtakuu edellyttää käytännössä perustulon toimiakseen. Toisaalta perustulo edellyttää, että jokaiselle on luotava houkutteleva mahdollisuus työllistyä. Perustulo takaa vapauden, ja työtakuu estää ihmisiä syrjäytymästä.

Perustuloa voidaan työryhmän mukaan lähestyä muun muassa nostamalla määrää, jonka työtön tai toimeentulotuen saaja saavat ansaita ilman, että se leikkaa tukia. Suojaosuutta nostamalla ja tulojen vaikutusta poistamalla helpotetaan myös lyhytaikaisenkin työn vastaanottamista.

Neljä ydinkohtaa

Elvytys. Usean miljardin vuosittainen elvytys lähivuosina vie kohti täystyöllisyyttä. Elvytys suuntautuisi julkisiin investointeihin ja tuotekehitykseen, koulutukseen, tutkimukseen, asumiseen, elämänhallintaa parantavaan sosiaalipolitiikkaan sekä työllistämispolitiikkaan.

Palkkatuki. Jotta vältettäisiin 1990-luvan laman vaikutuksena syntynyt pitkäaikaistyöttömien määrä, tarvitaan työllistämistä palkkatuella. Noin 400 miljoonan euron vuosittaisella panostuksella palkkatukeen ja muihin aktiivisen työllistämispolitiikan välineisiin voidaan työryhmän mukaan vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä noin 40 000 tuhannella vuosittain. Näin puretaan nykyistä 90 000 työttömän pitkäaikaistyöttömyyttä.

Kunnallisten työvoimatalojen perustaminen. Työvoimatalot kehitetään tekeillä olevan kuntien, TE-toimistojen ja Kelan pohjalta rakennettavan monialaisen yhteispalvelun pohjalta.

Työtakuu. Työvoimataloista muodostetaan asteittain työtakuuta toteuttavat keskukset. Kansalaisille tulee subjektiivinen oikeus saada työ- tai koulutuspaikka työvoimatalon järjestämänä. Mahdollisuus työ- tai koulutuspaikkaan tulee myös sellaisille, joilla ei ole edellytyksiä kokoaikaiseen työntekoon. Työryhmä korostaa, että takuun on syytä olla vapaaehtoinen, koska sanktioihin perustuva työllistämispolitiikka ei tuota hyviä tuloksia. Vapaaehtoisuus toteutetaan rakentamalla perustulo.

Lisäksi työryhmä panostaisi työllisyyteen tarjoamalla pienille ja keskisuurille yrityksille lainarahoitusta ja neuvontaa. Työryhmä korostaa myös omavaraisen ja ekologisen energiapolitiikan sekä koulutuksen merkitystä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on reilut 400 000 asukasta, 7,78 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiri muodostettiin vuonna 2013 yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit. Vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee huhtikuun eduskuntavaaleissa kahdella, viiteentoista. Vasemmistoliitto sai yhden kansanedustajan Kymen vaalipiirissä neljällä kaudella, vuosien 1999–2007 vaaleissa. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.)

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

Sonja Finér

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään