”Kehityssuunta on hyvä”
Verovelkarekisteri on Palvelualojen ammattiliitto PAMin edunvalvontayksikön asiantuntijan Sirpa Leppäkankaan mielestä hyvä, mutta ei yksin riitä harmaan talouden torjuntaan.
– Palveluntuottajan luotettavuudesta voi varmistua rekisterin avulla, Leppäkangas toteaa.
Eduskunnan käsittelyssä olevassa tilaajavastuulain uudistuksessa tilaajan selvitysvelvollisuus on linkitetty verovelkarekisteriin.
– Nykyinen tilaajavastuulaki edellyttää tietoa verojen maksusta ja maksusuunnitelmasta. Uudessa lakiehdotuksessa tyydyttäisiin tietoon veroveloista. Se on huonompi käytäntö, Leppäkangas sanoo.
– Riskien määrittämiseen rekisteri on hyvä työkalu. UP
Yritysten verovelkaa on kertynyt tältä vuodelta yhteensä 774 miljoonaa euroa. Viiden viime vuoden ajalta verovelkaa on kertynyt kumulatiivisesti peräti 3,7 miljardia euroa.
Verohallinto on avannut verovelkarekisterin, jonka avulla pyritään vähentämään harmaata taloutta. Rekisteriin joutuvat yritykset, joilla on verovelkaa vähintään 10 000 euroa. Nyt rekisterissä on 20 000 verovelkaista yritystä.
– Rekisteristä voi tarkistaa, noudattaako yritys maksuvelvollisuuksiaan, ylitarkastaja Alexandra Hacklin Verohallinnosta kertoo.
Rakennusalalla käyttöönotetun veronumeron, käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden sekä palvelualojen kuitinantovelvollisuuden vaikutuksia harmaaseen talouteen ei osata verohallinnossa arvioida.
Tietyn yrityksen velvoitteista suoriutumisesta kiinnostunut on aiemmin joutunut tilaamaan verovelkatodistuksen verohallinnosta. Nyt verovelkarekisterin tietoihin pääsee nopeamminkin.
Rekisteriä pääsevät käyttämään vain ne, joilla on Y-tunnus.
Rekisteriin ei joudu yllättäen
– Yritys ei joudu rekisteriin yhdessä yössä. Lähetämme yritykselle kirjeen, jossa kerromme yrityksen olevan vaarassa joutua rekisteriin, Hacklin toteaa.
Yrityksellä on varoituskirjeen jälkeen muutama viikko aikaa antaa kausiveroilmoituksensa, maksaa veronsa tai ainakin vähentää niitä alle 10 000 euron rajan. Näin yritys välttää rekisteriin joutumisen. Rekisteriin ei joudu myöskään yrityksen ryhdyttyä maksujärjestelyihin Verohallinnon kanssa.
– Jos yrityksellä menee hetkellisesti huonosti, siitä ei ole tarkoitus rangaista.
Jos merkinnän raja olisi 5 000 euroa, yritysten määrä nousisi 30 000:een.
Tällä hetkellä verovelkarekisteriä johtaa rakennusala. 20 000 yrityksestä runsaat 23 prosenttia on rakennusalan yrityksiä. Seuraavaksi suurin toimialaryhmä on tukku- ja vähittäiskauppa 19 prosentin osuudellaan.
Kaikkiaan verohallinnon rekistereissä on lähes 600 000 yritystä, joista runsaat 3 prosenttia joutuu verovelkarekisteriin. Tammi-kesäkuussa runsaat 97 prosenttia yrittäjistä oli maksanut veronsa.
Verovilppiepäilyt Verohallintoon
Kuka tahansa kansalainen voi yrityksen verovilppiä epäillessään tehdä yrityksestä ilmoituksen Verohallintoon.
– Verohallinto listaa ilmoitukset kiireellisyysjärjestykseen. Sen jälkeen käydään yrityskohtaiset tiedot läpi, viestintäjohtaja Mikko Mattinen kertoo.
Yrityksen veronmaksuhalua voi epäillä, jos ei pyynnöstään huolimatta saa ostoksesta kuittia.
Ilmoittaja ei saa tietoa, minkälaisiin toimiin epäily on johtanut.
Verovilppi-ilmoituksen voi tehdä sähköisesti osoitteeseen verovilppi@vero.fi ensi vuoden alusta lähtien.
”Kehityssuunta on hyvä”
Verovelkarekisteri on Palvelualojen ammattiliitto PAMin edunvalvontayksikön asiantuntijan Sirpa Leppäkankaan mielestä hyvä, mutta ei yksin riitä harmaan talouden torjuntaan.
– Palveluntuottajan luotettavuudesta voi varmistua rekisterin avulla, Leppäkangas toteaa.
Eduskunnan käsittelyssä olevassa tilaajavastuulain uudistuksessa tilaajan selvitysvelvollisuus on linkitetty verovelkarekisteriin.
– Nykyinen tilaajavastuulaki edellyttää tietoa verojen maksusta ja maksusuunnitelmasta. Uudessa lakiehdotuksessa tyydyttäisiin tietoon veroveloista. Se on huonompi käytäntö, Leppäkangas sanoo.
– Riskien määrittämiseen rekisteri on hyvä työkalu. UP