Suomi lisää apuaan
Myanmarista on tulossa yksi Suomen tärkeimmistä kehitysyhteistyömaista.
Ulkoministeriö sorvaa maaohjelmaa, joka linjaa yhteistyötä kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Tarkoituksena on nostaa Myanmarille annettava kehitysapu 15–18 miljoonaan euroon vuodessa.
Ohjelman on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa ja se tekee Myanmarista yhden Suomen tärkeimmistä kohdemaista Aasiassa Afganistanin ja Nepalin ohella. (Lähde: Maailma.net)
Myanmar muuttui äkisti sotilaiden hallitsemasta hylkiövaltiosta sijoittajien lemmikiksi. Kehitys maassa on nyt nopeaa, mutta iso osa asukkaista saa siitä vain murusia.
Vuonna 1988 Myanmarin eli entisen Burman asukkaat uhmasivat sotilasvaltaa Aung San Suu Kyin johdolla, mutta demokratialiike murskattiin verisesti. Suu Kyi vapautui kotiarestista vasta 2011, kun sotilasjuntta alkoi kääntää maan kehitystä demokratian suuntaan. Demokraattisia vaaleja odotetaan vuonna 2015.
Muutos herätti yrityksissä ja kehitysavun antajissa valtavaa kiinnostusta. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on vieraillut Myanmarissa jo kahdesti, viimeksi marraskuussa Itä-Aasian maiden huippukokouksessa.
Valtavat tuloerot
Myanmarissa on 53 miljoonaa asukasta, ja maan ostovoimakorjattu kansantuote on Itä-Aasian alhaisin, noin 3 200 euroa henkeä kohti vuonna 2011.
Talouden keskus, yli neljän miljoonan asukkaan Yangon, elää vilkasta rakennusbuumia. Vauras väki kokoontuu iltaisin kalliiden drinkkien äärelle Vista Bariin, josta on näköala Shwedagonin pagodille. Muutaman korttelin päässä köyhät katukauppiaat laskevat, riittääkö päivän tuotto perheen ruokaan.
Tuloerot ovat valtavat: rikkaat ansaitsevat jopa satoja euroja päivässä, köyhät alle kymmenen euroa viikossa.
Maailmanpankin mukaan Myanmarin talous kasvaa 8,5 prosentin vuosivauhtia. Vientitulot kertyvät pääasiassa luonnonkaasusta, puutavarasta ja kaivannaisista.
Asukkaiden vaurain kymmenys hallitsee 35:tä prosenttia taloudesta. Köyhiä on hallituksen mukaan neljännes väestöstä, mutta Maailmanpankki puhuu 38 prosentista. Köyhä käyttää noin 70 prosenttia tuloistaan ruokaan.
Kolme siirtymävaihetta
Myanmarin alle viisivuotiaista lapsista kolmannes kärsii aliravitsemuksesta. Sähkö puuttuu useammalta kuin joka kolmannelta, ja työttömyys on korkea. Parlamentaarinen komitea arvioi vuonna 2013, että maaseudulla on ilman työtä jopa 37 prosenttia asukkaista.
Työvoimasta yli puolet toimii maataloudessa tai siihen liittyvillä aloilla. Vain seitsemän prosenttia työvoimasta sijoittuu teollisuuteen.
Maailmanpankki sanoo Myanmarin käyvän läpi kolmea kehitysvaihetta samanaikaisesti: se siirtyy sotilasdiktatuurista demokratiaan, keskusjohtoisesta taloudesta markkinatalouteen ja rajaseuduilla 60 vuotta jatkuneista konflikteista rauhan aikaan.
Kehityslaitokset korostavat, että muutoksessa pitää muistaa kansa, joka on kokenut synkkiä aikoja ja elättää nyt toivoa paremmasta.
Suomi lisää apuaan
Myanmarista on tulossa yksi Suomen tärkeimmistä kehitysyhteistyömaista.
Ulkoministeriö sorvaa maaohjelmaa, joka linjaa yhteistyötä kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Tarkoituksena on nostaa Myanmarille annettava kehitysapu 15–18 miljoonaan euroon vuodessa.
Ohjelman on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa ja se tekee Myanmarista yhden Suomen tärkeimmistä kohdemaista Aasiassa Afganistanin ja Nepalin ohella. (Lähde: Maailma.net)
uutiskirje 
