Edessä on suurin työhön liittyvä murros sitten teollisen vallankumouksen, väittää Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen tuoreimmassa Työ, terveys, turvallisuus -lehdessä.
Hänen mukaansa kaikkien ammattien työnkuvat ovat muuttumassa.
– Suurin muutospaine kohdistuu matalapalkkaisiin, vähemmän koulutettuihin, yksityisellä sektorilla työskenteleviin teollisuustyöntekijöihin.
Rouvisen mukaan ammatit myös polarisoituvat. Keskiluokkaisia ammatteja on jo hävinnyt esimerkiksi teollisuuden prosessinhallinnan tehtävistä.
Ihmisen ja koneiden yhdistelmä työssä on Rouvisen mukaan paras ja todennäköisin tulevaisuuden malli. Kehittämisestä ja innovoinnista tulee yhä useamman ihmisen työtä.
– Ihmisen motoriikka ja aistit ovat koneisiin nähden ylivoimaisia, samoin kyky sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
Rouvisen mukaan oleellista on miettiä, miten teemme asioita yhdessä koneen kanssa.
– Itse palkkaisin pätevyydeltään samanvertaisista asiantuntijoista sen, joka osaisi ohjelmoida vähintään auttavasti ja jolla olisi kyky hyödyntää koneita työssään niin, että itselle jäisi aikaa myös muihin tehtäviin.
Muutosvauhti kiihtyy
Muutos on Rouvisen mukaan ollut käynnissä koko teollisen historiamme ajan. Jatkossa muutokset tapahtuvat askeleittain.
– Ne, jotka ovat ennustaneet teknologian aiheuttavan massatyöttömyyttä, ovat olleet kautta aikain väärässä, Rouvinen sanoo.
Nykyisen murroksen Rouvinen arvioi monessa suhteessa aikaisempia nopeammaksi ja laaja-alaisemmaksi.
– Myös työnteon muodot lisääntyvät, ja uudet teknologiat toimivat siinä välittäjinä. Kansainvälisyys leimaa työtä, eikä työnteko ole enää sidottu aikaan tai paikkaan. Itsensä työllistäminen, internetin kautta tehtävä työ ja osa-aikainen työ lisääntyvät.
Työn henkinen rasittavuus saa Rouvisen mukaan uusia piirteitä, kun tekijän vastuut kasvavat itsensä johtamisesta aina työmarkkinariskien kantamiseen.
– Kyllä tämä vähintäänkin haastaa sopeutumiskykymme.