Kovia leikkauksia ja rohkeita verokevennyksiä

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Julkinen talous paisuu, yksityinen kutistuu. Kasvunäkymät ovat huonot. Menot ylittävät pysyvästi tulot, joten menot on sopeutettava tulojen tasolle.

Näin maalaa toimitusjohtaja Jyri Häkämies tilannekuvan, jonka pohjalta Elinkeinoelämän keskusliitto on laatinut Hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelman. Se on Häkämiehen mukaan kokonaisvaltainen resepti pohjoismaisen mallin pelastamiseksi Suomessa.

EK:n kunto-ohjelman ensimmäinen kohta esittää alati kasvavien julkisten menojen leikkaamista 3 miljardilla eurolla seuraavan vaalikauden aikana. Sille tasolle ne tulisi EK:n mielestä myös jäädyttää.

Rönsyjä karsimalla pelastetaan EK:n mukaan hyvinvointivaltion ydin. EK kertoo vain vaadittavan suuruusluokan, leikkauslistat se jättää poliitikkojen tehtäväksi.

Työn verotusta EK keventäisi 4 miljardilla eurolla. Se toisi keskituloiselle 130 euroa lisää rahaa käteen kuukaudessa.

– Se olisi tärkeä ruiske kasvulle ja työllisyydelle etenkin välttämättömän palkkamaltin oloissa, Häkämies sanoi.

Kuntaverojen nousu tulisi EK:n mielestä estää asettamalla sille äyrikatto.

Menoleikkausten ja verokevennysten lisäksi EK:n ohjelman kolmannen kulman muodostavat työmarkkinat. Niiden toimivuutta olisi rasvattava rohkeilla uudistuksilla, jotka purkavat jäykkyyksiä ja siirtävät päätöksentekoa työpaikoille.

EK ei luota hallituksen keinoihin

EK korostaa, ettei nykyisessä tilanteessa näpertely auta, on tehtävä rohkeita valintoja. Hallituksen toimiin kestävyysvajeen purkamiseksi EK ei luota. Ne voivat parhaimmillaan hidastaa velkaantumista, mutta eivät ratkaise ongelmaa.

Kuntien tehtävien karsimisesta säästyvästä miljardista eurosta saadaan EK:n arvion mukaan kokoon korkeintaan puolet. Valtionosuusuudistuksessa säästyvä toinen ”kuntamiljardi” jää EK:n mukaan haaveeksi, koska kuntaverot nousevat ilman tehtävien karsimista.

Sote-ratkaisussakaan EK ei näe eväitä säästöihin. Hallituksen sote-malli ei edistä kilpailua.

EK pitää työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelemaa eläkeuudistusta lähestulkoon ainoana lupaavana toimenpiteenä, josta on apua julkisen talouden kestävyysvajeeseen.