Afganistan pelkää, että apu lähtee auttajien mukana

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Naton Isaf-operaation lippu on laskettu Kabulissa ensi kerran 13 vuoteen. Sotilasoperaatio Afganistanissa päättyy virallisesti vuoden lopussa, minkä epäillään merkitsevän loppua myös vuolaille rahavirroille ulkomailta.

Nato jättää jälkeensä 12 000 hengen joukon, jonka tehtävänä on kouluttaa ja neuvoa maan omia turvallisuusjoukkoja. Vahvuus on määrä puolittaa vuoden päästä. Suomalaisia on Afganistanissa reilut 80.

– Olemme huolissamme länsimaiden taloudellisesta avusta. Tämä maa on yhä hyvin heikko. Tukea tarvitaan vuosikymmenen kestävän ylimenovaiheen ajan ennen kuin Afganistan pääsee jaloilleen, sanoo Afganistanin tutkimus- ja arviointiyksikön apulaisjohtaja Mir Ahmad Joyenda.

Afganistanin bruttokansantuote yli nelinkertaistui vuosina 2003–2012, mutta se oli pääosin ulkomaisten sijoitusten ja avun ansiota.

Sotilasapu suurinta

Yhdysvaltojen johtama sotilasoperaatio Afganistanin silloista Taleban-johtoa vastaan alkoi 2001, ja maasta tuli maailman suurin kehitysavun saaja 2007, kertoo Lydia Poolen selvitys.

Raportin mukaan Afganistan sai kaudella 2002–2012 virallista kehitysapua yhteensä 50,7 miljardia dollaria (dollari on 0,8 euroa), josta humanitaarisen tuen osuus oli 6,7 miljardia.

Ulkomaisten joukkojen vahvuus nousi Afganistanissa huippuunsa eli 132 000:een vuonna 2011. Sotilasapu ylsi silloin 129 miljardiin dollariin ja kehitysapua annettiin 6,8 miljardia, josta humanitaarisiin tarkoituksiin 768 miljoonaa dollaria.

Kotimaiset tulot laskussa

Joulukuun alussa Lontoossa pidettyyn Afganistanin tukijoiden kokoukseen osallistui 59 valtiota ja lukuisia järjestöjä. Apua luvattiin jatkaa suunnilleen entisellä tasolla ainakin vuoden 2017 loppuun.

Kotimaisten tulojen osuus Afganistanin kansantuotteesta on hyvin pieni. Se on nyt pudonnut 8,7 prosenttiin, kun vuoden 2011 huippuluku oli 11,6 prosenttia. Kun ulkomainen apukaan ei kasva, rahoitukseen muodostuu iso aukko, asiantuntijat varoittavat.

Isaf-joukkojen läsnäolo ja ulkomaiset rahavirrat siivittivät Afganistanin talouskasvun keskimäärin yhdeksään prosenttiin kymmenen viime vuoden aikana. Maailmanpankin mukaan kasvu on nyt hyytynyt 1,5 prosenttiin.

Ruuasta on pulaa

YK:n humanitaarisen avun toimisto arvioi, että Afganistanissa on yhä 1,2 miljoonaa akuutista aliravitsemuksesta kärsivää lasta ja 8 miljoonan ihmisen ruuansaanti on epävarmaa. Heistä 2,2 miljoonaa potee vakavaa ruokapulaa.

Tuki pitää suhteuttaa Afganistanin valtion taloudellisiin suunnitelmiin, vaatii tasa-arvoista yhteiskuntaa ajavan järjestön johtaja Nargis Nehan. Hänen mukaansa kansainvälinen yhteisö loi valtiolle rinnakkaisia rakenteita, joiden toiminnassa sekoittuivat sotilaalliset ja kehityssuunnitelmat.

Kabulissa toimivan Afghanistan Analysts Networkin johtaja Thomas Ruttig arvioi, että kansainvälinen yhteisö on viime vuodet keskittynyt valmistelemaan vetäytymistään ja sen esittämistä myönteisessä valossa. Afgaanien tulevaisuudesta on kannettu vähemmän huolta.

– Afganistanin riippuvuus ulkomaisesta avusta jatkuu vielä pitkään. On ryhdyttävä vähentämään riippuvuutta, mutta emme voi vain marssia ulos. Meillä on poliittinen vastuu lupaustemme pitämisestä, hän muistuttaa.