Sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen muodostama Ruotsin hallitus teki lauantaina sopimuksen neljän porvaripuolueen kanssa pelisäännöistä seuraavaksi kahdeksaksi vuodeksi.
Sopu tarkoittaa käytännössä sitä, että maaliskuuksi kaavailluista ennenaikaisista vaaleista luovutaan. Syksyllä virkaansa astunut Stefan Löfvenin hallitus saa jatkaa vaalikauden loppuun, vuoteen 2018 saakka.
”Joulukuun sopimukseksi” nimetyn sopimuksen mukaan neljän porvaripuolueen allianssi ei enää estä hallitusta saamasta budjettejaan läpi.
Koko ensi vuosi joudutaan menemään porvariallianssin verolinjalla.
Sopimus ulottuu myös seuraavalle vaalikaudelle, aina vuoteen 2022 saakka. Myös tuolloin suurempi puolueiden liittoutumista pystyy toimimaan hallituksena ja saamaan budjettinsa läpi, vaikka sillä ei olisikaan enemmistöä valtiopäivillä takanaan. Näin on taattu kahdeksaksi vuodeksi, että äärioikeiston Ruotsidemokraatit ei pysty käyttämään vaa’ankieliasemaansa hyväkseen.
Allianssipuolueet suuntaavat nyt katseensa kohti vuoden 2018 vaaleja ja punavihreiden puolueiden ohittamista niissä. Silloin ne hyötyisivät hallitussopimuksesta.
Vasemmistopuoluetta tarvitaan
Kun monet yllättänyt sopimus julkistettiin lauantaina Tukholmassa, pöydän takana olivat kuuden puolueen johtajat. Kaksi valtiopäiväpuoluetta puuttui joukosta: Ruotsidemokraatit ja vasemmistopuolue.
Sopimuksen merkitys on kuitenkin näille kahdelle puolueelle täysin päinvastainen. Monien arvioiden mukaan Ruotsidemokraatit olisi luultavasti ollut ainoa puolue, joka olisi hyötynyt pikaisista uusintavaaleista.
Nyt Ruotsidemokraatit ei pysty kiristämään muilta puolueilta haluamiaan asioita – erityisesti maahanmuuttopolitiikan tiukentamista – hintana budjetin läpimenolle.
Jonas Sjöstedtin johtama vasemmistopuolue sitä vastoin kuuluu joulukuun sopimuksen suurimpiin voittajiin, vaikka se ei edes ole muodollisesti sopimuksessa mukana.
Miksi näin? Siksi, että ilman vasemmistopuoluetta eivät punavihreät ole suurempi ryhmä kuin neljä allianssipuoluetta. Näin sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen hallituksen on neuvoteltava budjetit yhdessä vasemmistopuolueen kanssa koko vaalikauden ajan.
Verotusta ei enää voi muuttaa
Sjöstedt kommentoikin hallitussopua myönteisesti lauantaina ja sanoi, ettei vasemmistopuolue missään vaiheessa toivonut uusintavaaleja. Sjöstedtin mukaan puolueen päätavoite on nyt se, että syksyllä hallituksen kanssa sovittuun budjettilinjaan palataan.
Hallituskriisi syntyi, kun vähemmistöhallituksen budjettiesitys ei mennyt läpi valtiopäivillä. Käytännössä vuoden alkukuukaudet on mentävä äänestyksen voittaneella porvariallianssin budjetilla.
Hallitus voi lyödä ensimmäisen kerran oman puumerkkinsä budjettiin huhtikuussa laadittavalla lisäbudjetilla. Hallitus ei kuitenkaan enää pysty muuttamaan tuloverotusta, joka on lyöty koko vuodeksi lukkoon varsinaisessa budjetissa.
Näin eläkeläisille ei ensi vuonna tule punavihreän budjetin mukaisia verohelpotuksia eikä suurituloisille veronkorotuksia, koska porvariallianssi pyyhki nämä pois.
Sjöstedt valmis neuvottelemaan
Sjöstedtin mukaan vasemmistopuolue on valmis neuvottelemaan hallituksen kanssa lisäbudjeteista sekä loppuvaalikauden varsinaisista budjeteista. Ehtona on, että ne ovat ”tuloeroja kaventavia, työllisyyttä lisääviä ja hyvinvointipalveluja vahvistavia”.
Toinen tärkeä asia vasemmistopuolueelle on Sjöstedtin mukaan se, että hallitus etenee syksyllä sovitun mukaisesti voittoperiaatteen poistamiseksi hyvinvointipalveluista.
Koska vasemmistopuolue ei ole osa hallitusta, se on budjettisopimuksia lukuun ottamatta oppositiopuolue ja ratkaisee kantansa hallituksen esityksiin asiakohtaisesti.
Sosialidemokraattien Löfvenille hallitussopu merkitsee myös sitä, että pyrkimys irrottaa joku pienistä porvaripuolueista pois allianssista on epäonnistunut. Neljä allianssipuoluetta pysyivät yhtenäisinä ja myös seuraaviin vaaleihin mennään selkeinä blokkeina, joista ainoastaan Ruotsidemokraatit ovat ulkona.
lehti 