Jätehuollon oranssiin haalariin pukeutunut Saani Bubakar erottuu katukuvasta Libyan pääkaupungin Tripolin vanhassa osassa. Hän työntää roskakärryjä kapeilla kujilla kolmen vuoden rutiinilla.
– Olen kotoisin hyvin köyhästä nigeriläiskylästä, jossa ei ole edes vesijohtoa. Kuulin naapurilta, että yksi hänen pojistaan oli töissä Tripolissa, joten minäkin päätin lähteä, Bubakar, 23, kertoo.
Hän lähettää yli puolet 250 dinaarin (125 euron) kuukausipalkastaan kotiin, koska asuminen on ilmaista.
– Meitä majoittuu 50 yhdessä huoneistossa tässä lähellä, Bubakar kertoo.
Hän on kuitenkin alkanut suunnitella kotiinpaluuta, koska Libyan tilanne käy yhä turvattomammaksi.
Öisiä taisteluja
Libyan pitkäaikainen johtaja Muammar Gaddafi syöstiin vallasta ja surmattiin kolme vuotta sitten, mutta maa horjuu uuden sisällissodan partaalla. Libyalla on kaksi kilpailevaa hallitusta, joiden tueksi lukuisat asejoukkiot ovat jakautuneet.
Kansalaiset ja ulkomaiset siirtotyöläiset ovat kahden tulen välissä.
– Pelkään yötöitä, koska yhteenotot alkavat Tripolissa aina auringon laskettua, kertoo Bubakarin maanmies ja työtoveri Odar Yahub, 22.
Hän aikoo palata kotiin vasta koottuaan tarpeeksi rahaa naimisiinmenoa varten. Suunnitelma on kuitenkin mutkistunut, koska jätehuolto ei ole miesten mukaan maksanut heille palkkaa neljään kuukauteen.
Matka pelottaa
Useimmat Tripolin kadunlakaisijoista ovat kotoisin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, mutta joukossa on muitakin. Bangladeshilainen Aaqib, 28, on siivonnut Tripolin katuja jo neljä vuotta. Hänkään ei ole saanut palkkaa viime kuukausina.
– Haaveilen tietenkin Eurooppaan pääsystä, mutta tiedän monien kuolleen merelle. Suostuisin matkustamaan vain lentokoneella ja viisumi mukanani, Aaqib sanoo.
Hänellä ei kuitenkaan ole hallussaan edes passia, sillä työnantaja on takavarikoinut kaikkien jätehuollossa työskentelevien ulkomaalaisten paperit.
”Arabit eivät lakaise”
Tripolissa majailevan hallituksen työministeri Mohamed Bilkhaire ei näe mitään kummaa siinä, että kaikki roskien kerääjät ovat ulkomaalaisia, vaikka Libyan työttömyysaste on 35 prosenttia.
– Arabit eivät lakaise katuja sosiokulttuurisista syistä. Sama pätee Egyptiin, Jordaniaan ja muihin maihin. Siksi tarvitsemme ulkomaalaisia noihin töihin, Bilkhaire selittää.
Hänen mukaansa jätehuolto maksaa 450 dinaarin palkkaa. Jos joku saa vähemmän, se johtuu laittomasta alihankintasopimuksesta, josta pitäisi nostaa syyte.
Bilkhaire selittää, että passit on takavarikoitu ”tilapäisesti”, koska useimmat ulkomaalaiset aikovat pyrkiä Eurooppaan.
Kidutusta ja riistoa
Euroopan unionin rajavalvontavirasto Frontex laskee, että vuoden 2014 neljän ensimmäisen kuukauden aikana Italiaan saapuneista 42 000 siirtolaisesta Libyasta tuli 27 000.
Human Rights Watchin kesäkuisen raportin mukaan tuhansia siirtolaisia viruu Libyan pidätyskeskuksissa, joissa kidutus on yleistä. Järjestön mukaan sekava tilanne mahdollistaa myös ulkomaisen työvoiman kaikkinaisen riiston.
Tripolilainen lakimies Shokri Agmar ei näe siirtotyöläisten ahdinkoon muuta pelastusta kuin se, että heidänkin pitäisi järjestäytyä puolustamaan itseään asein.
uutiskirje 
