Ilmastonmuutos kutistaa satoja
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa maaperän kuntoon tuhoisasti. Afrikassa lämpenemisen ennustetaan olevan keskimääräistä nopeampaa, kun taas vuotuiset sademäärät vähenevät mahdollisesti Itä-Afrikkaa lukuun ottamatta.
Tuore yhdysvaltalaistutkimus Climate Change and Security in Africa ennustaa, että vuoteen 2050 mennessä sadot kutistuvat Afrikassa seuraavasti: maissi 22 prosenttia, durra ja hirssi 17, maapähkinä 18 ja maniokki 8 prosenttia.
– Ilman merkittäviä tuki- ja sopeutustoimia jo 1,5 asteen lämpeneminen uhkaa heikentää tuntuvasti Afrikan ruuantuotantoa, tutkimus summaa. (IPS)
Jopa 65 prosenttia Afrikan viljelyyn soveltuvista maista on liian huonossa kunnossa tuottaakseen kunnolla, arvioi arvovaltainen Montpellier Panel viime vuoden lopulla julkaistussa raportissaan.
Maan heikkeneminen tietää satojen heikkenemistä, mikä sopii huonosti yhteen Afrikan kasvavan väestön kanssa, raportti summaa.
Ongelma koskettaa kipeästi perheviljelmiä, joiden koot käyvät koko ajan pienemmiksi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan enemmistö Afrikan viljelijöistä hoitaa nyt alle hehtaarin tilaa ja vähintään 75 prosenttia Afrikan maataloustuotannosta on pientilojen harteilla.
Montpellier Panel ehdottaa, että sekä Afrikan valtiot että niiden tukijat sijoittavat maanparannukseen ja samalla vahvistetaan maanomistusoikeutta.
Maaperän vuosi
FAO on julistanut kuluvan vuoden maaperän vuodeksi. Sen mukaan koko maapallon maatalousmaista jo kolmannes on huonokuntoisia ihmisen toiminnan seurauksena.
Nykymenolla pallollamme on vuonna 2050 kelvollista viljelymaata asukasta kohti vain neljäsosa siitä mitä vuonna 1960. Sentin paksuisen multakerroksen muodostuminen saattaa viedä tuhat vuotta, FAO muistuttaa.
– Pientiloilla ei yleensä ole riittäviä voimavaroja maaperän ja vesivarojen suojeluun, ugandalaisen Makereren yliopiston maataloustieteen professori Moses Tenywa huomauttaa.
Hän penää viljelijöille valtion tukea ja markkinointikanavia, joiden kautta voi saada tuloja tai lainaa tarvittaviin hankintoihin.
Ilmastoälykästä viljelyä
FAO on alkanut puhua ilmastoälykkäästä maataloudesta. Tenywan mukaan se kattaa ympäristöä säästävän maatalouden, peltometsäviljelyn, viljelylajikkeiden monipuolistamisen, kateviljelyn sekä lannoittamisen ja sadeveden hyödyntämisen.
Ennen pienviljelijät levittivät lannoitteita maaperän kuntoa tutkimatta, mutta nyt heitä on alettu kouluttaa oikeaoppiseen toimintaan, Tenywa kertoo.
Huonokuntoinen maa haittaa noin 180 miljoonan ihmisen elämää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Taloudelliset menetykset ovat valtavia ja kärsijöinä maaseudun köyhät, sanoo Montpellier Panelin puheenjohtaja, professori Sir Gordon Conway.
Helppoja menetelmiä
Afrikan maataloustutkimusfoorumin (Fara) asiantuntija Wole Fatunbi tähdentää, että maan kunto on olennainen Afrikan maataloudelle, joka on tärkeä työllistäjä. Hän perää maanparannukseen pientiloille sopivia yksinkertaisia menetelmiä.
Fatunbi opasti 15 vuotta sitten läntisen Afrikan viljelijöitä vaihtamaan keinolannoitteet luomuun. Karjanlanta toimi hyvin, mutta kompostointi osoittautui liian työlääksi.
– Jos uusi tekniikka ei tuota välittömästi lisää ruokaa tai tuloja, viljelijät torjuvat sen. Menetelmät on tarjoiltava käyttäjäystävällisessä paketissa, Fatunbi sanoo.
Hänen mukaansa Ugandan ja Ruandan ylängöillä on torjuttu eroosiota menestyksekkäästi pengerviljelyn avulla sen jälkeen, kun asiasta säädettiin lailla.
Ilmastonmuutos kutistaa satoja
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa maaperän kuntoon tuhoisasti. Afrikassa lämpenemisen ennustetaan olevan keskimääräistä nopeampaa, kun taas vuotuiset sademäärät vähenevät mahdollisesti Itä-Afrikkaa lukuun ottamatta.
Tuore yhdysvaltalaistutkimus Climate Change and Security in Africa ennustaa, että vuoteen 2050 mennessä sadot kutistuvat Afrikassa seuraavasti: maissi 22 prosenttia, durra ja hirssi 17, maapähkinä 18 ja maniokki 8 prosenttia.
– Ilman merkittäviä tuki- ja sopeutustoimia jo 1,5 asteen lämpeneminen uhkaa heikentää tuntuvasti Afrikan ruuantuotantoa, tutkimus summaa. (IPS)
uutiskirje 
