Ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Sinkkonen kirjoittaa tänään perjantaina instituutin kommenttijulkaisussa, että Espanjan uusi vasemmistopuolue Podemos ”tarjoaa vakavasti otettavan vaihtoehdon muille vasemmistopuolueille ja raikastaa Espanjan tunkkaista poliittista ilmapiiriä, mutta sillä ei ole tarjota realistisia ratkaisuja ulko- ja Eurooppa-politiikkaan”.
Tämän vuoksi Podemosin on Sinkkosen mukaan vaikea päihittää valtapuolue konservatiiveja. Sinkkonen kysyy kirjoituksensa otsikossa, onko Podemos ”Euroopan uusi kauhukakara”.
Podemosin puolueohjelmassa mainitaan muun muassa, että se pyrkii kumoamaan (EU:n) Lissabonin sopimuksen, järjestämään kansanäänestyksen Espanjan Nato-jäsenyydestä sekä neuvottelemaan Espanjan velkataakan kokonaan uudelleen, kuten Syriza Kreikassa.
Podemosin liikevoima perustuu kritiikkiin poliittista ja taloudellista valtaeliittiä kohtaan.
Tausta kansalaisaktivismissa
Sinkkosen mukaan ”Podemosin nousu saattaa näyttää äkilliseltä reaktiolta talouskriisiin, mutta puolueen juuret ovat syvällä espanjalaisessa kansalaisaktivismissa”. Siihen vaikuttaa se, että 1980-luvulta lähtien Espanja on kehittynyt yhä enemmän kaksipuoluejärjestelmän suuntaan ja muiden kuin sosialistipuolueen (sosialidemokraattien) ja konservatiivipuolueiden merkitys on marginalisoitunut.
Kansalaisliikkeitä ovat olleet 80-luvun asevelvollisuusarmeijan vastustajat, vuosituhannen alun Nunca Maís ja No a la guerra -liikkeet sekä Podemosin suora edeltäjä, vuoden 2011 Indignados-liike.
”Podemosin liikevoima perustuu samaan kritiikkiin poliittista ja taloudellista valtaeliittiä kohtaan”, se ”puolustaa samoja julkishallinnon osia kuin Indignados vuonna 2011 ja sen tapa muodostaa puoluepolitiikan ohjelma seuraa tismalleen protestiliikkeen tapaa nostaa teemoja alhaalta ylös maanlaajuisten paikallisneuvostojen kautta”.
Podemosin nousu ei Sinkkosen mukaan kuitenkaan olisi ollut mahdollinen ilman ”vanhan vasemmiston” kriisiä ja sosialistipuolue PSOE:n täydellistä epäonnistumista kansalaistyytymättömyyden kanavoimisessa. Samaan aikaan vasemmistoliittouma IU on pudonnut maan kolmanneksi suurimmasta puolueesta pienten paikallispuolueiden kanssa samaan liigaan.
Ei ole eurovastainen
Podemos ajaa koko poliittisen järjestelmän uudistamista sekä suoran demokratian lisäämistä verkkovaikuttamisen ja kansanäänestysten muodossa.
Podemos haluaa myös elvyttää pääministeri Mariano Rajoyn tiukan säästöpolitiikan kuihduttamaa julkista sektoria. Erityisesti talouden “strategisesti merkittävät sektorit”, kuten puhelinverkko, energia, ruoantuotanto, kuljetus, terveydenhuolto, lääketuotanto ja koulutus olisi palautettava valtion kontrolliin. Avain Espanjan taloudelliseen elpymiseen olisi puolueen mukaan kuitenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Podemosin ohjelmassa ideoidaan myös EU-instituutioiden reformia muun muassa parlamentaarisen kontrollin lisäämisen sekä korruption, veropetosten ja pääomapaon vastaisen taistelun ja Euroopan laajuisten sosiaalipalvelujen sekä vapaan liikkuvuuden sujuvoittamisen suhteen.
Sinkkonen korostaa, ettei Podemos ole EU-vastainen, eikä edes eurovastainen, vaan se kannattaa fiskaalifederalismia ja laajempaa yhteisvastuuta jäsenmaiden kesken.
Sinkkosen mukaan Podemosilla ei EU-uudistusten lisäksi ole selvää ulkopoliittista ohjelmaa. Puolue ehdottaa kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä ja Palestiinan valtion tunnustamista sekä korostaa suhteita Latinalaisen Amerikan ja Välimeren maiden suuntaan.
Sinkkosen mielestä Podemosin ”suora ja osallistuva metodi voi toimia suurten linjojen suhteen, mutta politiikassa tarvitaan usein nopeita ja tehokkaita päätöksiä, mihin menetelmä ei sovi”.