Ympäristöliike on julistanut Chilen jäätiköt virtuaaliseksi tasavallaksi. Erikoisella tempauksella yritetään pelastaa jäätiköt, joita uhkaa ilmastonmuutoksen ohella varsinkin kaivostoiminta.
Chilen yli 3 000 jäätikköä muodostavat yhden Etelä-Amerikan suurimmista makean veden varastoista. Greenpeace julisti ne tasavallaksi viime vuoden keväällä, koska jäätiköitä suojeleva lainsäädäntö puuttuu.
Jäätikkötasavalta kattaa 23 000 neliökilometriä Chilen Andeilla. Sillä on jo 165 000 kansalaista ja 40 lähetystöä eri puolilla maailmaa, kertoo Chilen Greenpeacen toiminnanjohtaja Matías Asún.
Jäätiköt ovat uudelleenkiteytynyttä lunta ja jäätä, jonka kertyminen perustuu siihen, että satavan lumen määrä on suurempi kuin sulavan. Koko maapallon makeasta vedestä on jäätiköissä 69 prosenttia.
– Kyse on strategisista vesivarastoista, joista on merkittävää hyötyä kuivina kausina. Niitä ei ole pelkästään Chilen vuorilla, vaan myös maan eteläosissa, Asún selittää.
Kaivokset jylläävät
Chile tunnetaan kuparistaan, mutta Greenpeacen mukaan sen alueella sijaitsee myös 82 prosenttia Etelä-Amerikan jäätiköistä. Suurin osa osoittaa nyt kutistumisen merkkejä ilmastonmuutoksen ja laajan kaivostoiminnan seurauksena.
Kanadalainen jäätikkötutkija Alexander Brenning kertoi viime vuonna Chilen parlamentissa, että Chilen jäätiköillä on aloitettu tuotannollisia operaatioita, joille ei ole vertaa maailmassa. Hän kiirehti toiminnan vaikutusten arviointia.
– Chile on maailmanennätysluokassa jäätiköiden tuhoamisessa, Asún sanoo. Jäätikkötasavallan on tarkoitus herättää keskustelua aiheesta.
Lopullisena tavoitteena on saada Chileen laki, joka suojelee jäätiköt kattavasti. Lakiin halutaan määrittelyt erityyppisistä jäätiköistä ja niiden ekosysteemeistä sekä siitä, millaista toimintaa niillä sallitaan. Lain pitäisi kattaa myös käynnissä olevat operaatiot.
Laista kiistellään
Chilen nykyinen laki sallii tuotannollisen toiminnan jäätiköillä, jos sen ympäristövaikutukset on tutkittu ja pystytään jotenkin kompensoimaan.
Uuden jäätikkölain laadinta pantiin vireille elokuussa, mutta luonnoksen sisällöstä kiistellään.
Chileläinen jäätikkötutkija Cedomir Marangunic sallisi jäätiköillä jonkin verran matkailua ja kehityshankkeita. Hän muistuttaa, että jäätiköitä eivät vahingoita ainoastaan kaivokset, vaan niihin kertyy jälkiä myös suurkaupunkien saasteista sekä laidun- ja metsäpaloista.
Pascua-Laman kulta- ja hopeakaivosten ympäristössä kärsitään louhosten vaikutuksista jäätiköihin. Diaguita del Valle del Huascon alkuperäisyhteisön johtaja Sebastián Cruz sanoo, että kaivosta operoiva kanadalaisyhtiö Barrick Gold ei ole noudattanut sovittuja rajoja, vaan levittäytynyt jäätiköille ja tuhonnut ne lähes kokonaan.
Atacaman autiomaassa sijaitseva Huascon laakso on maailman kuivinta seutua.
– Jäätiköt ovat vuosituhantisia vesivarastojamme, jotka pitävät meidät elossa, Cruz tähdentää.
uutiskirje 
