Tämä viikonloppu alkaa olla viimeinen takaraja ratkaisujen löytämiseen ilman suuria riskejä.
Vaikka sopua ei tähän mennessä ole löytynyt, selvää lähentymistä on silti tapahtunut. Kreikka esimerkiksi ei ole pitkään aikaan vaatinut euromaiden sille myöntämien tai takaamien lainojen muodollista leikkaamista. Euromaat puolestaan ovat valmiita siihen, että Kreikalle järjestetään sen haluama muutaman kuukauden lisäaika uuden talous- ja rahoitusohjelman rakentamiseen.
Ongelma on siinä, miten ja millaisilla ehdoilla tuo lisäaika järjestetään.
Kreikka ei halua sitoutua kaikkiin vanhoihin lainaehtoihin.
Euromaat esittävät teknistä pidennystä nykyisiin lainaohjelmiin. Ne ovat myös valmiita jonkin verran muuttamaan niitä lainaehtoja, joita ei ole vielä toteutettu.
Kreikka ei ole halunnut jatkoa nykyisille ohjelmille, vaan rauhoitusaikaa uuden ohjelman rakentamiseen yhteistyössä lainanantajien kanssa.
Silti Kreikkakin on ollut taipumassa lainaohjelmien tekniseen jatkamiseen, mutta niin, että se ei sitoutuisi kaikkiin aikaisemmin asetettuihin ehtoihin.
Kasvua vai kiristystoimia
Lainaehdoista toteuttamatta ovat muun muassa eläkkeiden lisäleikkaus ja arvonlisäveron korottaminen. Kumpikin toimi vahvistaa periaatteessa julkista taloutta ja Kreikan velanhoitokykyä.
Kreikan ja kreikkalaisten talous on kuitenkin ajettu jo niin ahtaalle, että käytännössä nämä toimet vain pienentäisivät kotimaista kysyntää. Kasvun sijasta kurjuus lisääntyisi ja talous ja myös lainanhoitokyky heikkenisivät entisestään.
Syriza on korostanut sitä, että ohjelman on oltava sellainen, jonka toteuttamiseen kreikkalaiset sitoutuvat, vaikka siihen sisältyisi kitkeriäkin osia. Toinen tavoite on se, että ohjelma suuntautuu talouskasvun tukemiseen eikä vain leikkaustoimiin julkisen talouden vahvistamiseksi.
Suurimpia erimielisyyden aiheita on se, voiko Kreikka perua jo toteutettuja toimia, joita edellisten hallitusten hyväksymiin lainaehtoihin on sisältynyt. Tärkeimpiä näistä ovat monet työelämän pelisääntöjen muutokset.
Etenkin Saksa on pitänyt välttämättömänä, että noista muutoksista ei livetä. Syriza sen sijaan on ilmoittanut, että esimerkiksi lainaehtojen mukaisesti leikattua minimipalkkaa nostetaan ja että kollektiiviset työehtosopimukset palautetaan.
Aiheesta enemmän perjantaina 20.2. ilmestyvässä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
uutiskirje 
