Aseistakieltäytyjäliitto yhdessä Työväen muistitietotoimikunnan kanssa järjestää 1.3.–30.6. välisenä aikana Aseettomat kädet -muistitietokeruun. Siinä kerätään ja tallennetaan aseistakieltäytyjien ja aseettomassa palveluksessa olleiden muistitietoa ja omakohtaista muistelutietoa kutsunnoista, palveluksesta ja kieltäytymisistä.
Tavoitteena on selvittää kutsuntaikäisten vakaumuksia ja kieltäytymisen syitä ajan saatossa sekä vastaanottaa kuvauksia kieltäytymisprosessista. Samalla pyritään tallentamaan aseistakieltäytymisoikeuden kehitys yleisesti hyväksytyksi ihmisoikeudeksi Suomessa.
Suomen ensimmäinen rauhanmarssi järjestettiin 1899. Suomessa sisällissota hiljensi puheet aseistakieltäytymisestä. Kieltäytyjiä telotettiin sekä valkoisten että punaisten puolella. Vuoden 1922 asevelvollisuuslaki mahdollisti aseistakieltäymisen uskonnollisista syistä. Vuosina 1918–1930 katsotaan 200–350 miehen kieltäytyneen aseista, heistä 14 oli totaalikieltäytyjiä.
”Kun ihmisiä ei syödä, on niitä turha teurastaa”
Ensimmäinen rauhanajan siviilipalveluksen omantunnon syistä mahdollistava laki Lex Pekurinen säädettiin 1931. Nimensä laki sai ehkäpä kuuluisimman suomalaisen aseistakieltäytyjän Arndt Pekurisen mukaan. Pekurinen teloitettiin jatkosodan rintamalla 1941 kieltäydyttyään tarttumasta aseeseen.
Vuodesta 1959 alkaen siviilipalvelus sallittiin myös muin kuin uskonnollisin perustein. Tällöin vakaumus piti perustella erityisen tutkintolautakunnan edessä. Kirjallisuudessa aiheesta ilmaantui vuonna 1961 Jörn Donnerin kuvaus siviilipalveluksestaan Terveenä sairaalassa.
Vuodesta 1987 siviilipalvelus on hyväksytty ilmoituksen perusteella. Vuosittain siviilipalveluksen valitsee noin 2 500 asevelvollista. Siviilipalvelusaika on vaihdellut vuosien 1950 ja 2012 välillä kahdestatoista kuuteentoista kuukauteen pisimmillään.
Kuinka osallistua?
Aiheeseen tarttumaan toivotaan kaiken ikäisiä siviilipalvelusmiehiä, vankilassa istuneita totaalikieltäytyjiä, maasta vakaumuksensa takia paenneita, aseettoman varusmiespalveluksen suorittaneita tai muita aseistakieltäytyjiä.
Kirjoituksia toivotaan myös henkilöiltä, jotka ovat yksityiselämässään tai työssään kohdanneet aseistakieltäytyjiä – sukulaisia, siviilipalvelusmiehen esimiehiä, armeijassa työskenteleviä.
Kirjoituksen muoto on täysin vapaa, kunhan se on omista kokemuksista.
Keruun vastuuhenkilönä toimii muistitietotoimikunnan sihteeri Risto Reuna. Kymmenen kirjoitusta palkitaan sadan euron lahjakortilla.
lehti 