Työtaistelut ovat suuresta huomiostaan huolimatta marginaalinen ongelma Suomen työmarkkinoilla, väittää STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.
Sund kirjoittaa STTK:n blogissa että työtaisteluissa, joista osa oli laittomia, menetettiin vuonna 2013 noin 26 000 työpäivää. Työtaisteluissa menetettyjen työpäivien osuus kaikista työpäivistä on 0,007 prosenttia.
Työttömyyden takia menetetään lähes 10 prosenttia työpäivistä ja sairauslomien takia noin 4 prosenttia työpäivistä.
Vuotta 2014 koskevat tilastot valmistuvat hieman ennen vappua, mutta Sundin mukaan luvut ovat samaa suuruusluokkaa. Hän kirjoittaa, että ”lähes kaikki yhteiskunnan toiminnot saavat nykyään euromääräisiä hintalappuja, mutta työtaistelujen yhteydessä taloudellinen fakta loistaa poissaolollaan. Ilma on sakeana ainoastaan uskomuksia ja voodoo-taloustiedettä”.
”Suomi saa kilpailuetua”
Yhtenäisiä tilastointimenetelmiä työtaisteluista ei ole edes EU-maissa. Sundin mukaan on kuitenkin selvää, että Suomella on vähäisten työtaistelujen takia enemmän kilpailuetua kuin -haittaa.
Syyt työtaisteluille ovat hyvin moninaisia.
”Mukana on niin sanottuja surulakkoja, joissa taloudellinen menetys ei voi olla suuren suuri, koska surulakkoihin mennään, kun yritys on ilmoittanut väen vähennyksistä. Jos siis muutenkin on liikaa väkeä, luulisi taloudellisesti tulevan helpotusta, jos tehdään työtunteja hieman vähemmän.”
”Suhteeton älämölö”
Sundin mukaan ”suhteettomalle älämölölle” työtaistelujen suurista kustannuksista voi olla kaksi selitystä.
”Mikäli työtaistelu osataan ajoittaa tarkasti, saattaa vaikutus olla suurempi kuin keskiarvoluvuista voidaan päätellä. Täsmäisku osuu ja upottaa. Toinen selitys liittyy varautumisesta tulevaan. Mikäli työnantajien strateginen tavoite siirtää työehdoista sopimista lisää työpaikkatasolle toteutuu, on todennäköistä, että työtaistelut lisääntyvät. Mikäli sanktioita kasvatetaan, se saattaisi hillitä lakkohaluja.”