Suomalainen yhteiskunta ei ole kovin jakautunut, mutta jakolinjojen syntymisestä on jo merkkejä, kertoo Kalevi Sorsa -säätiön torstaina julkaistu kirja Jakolinjojen Suomi.
Yhdeksän tutkijaa kertoo teoksessa oman näkemyksensä suomalaisen yhteiskunnan jakolinjoista muun muassa terveyden, sosiaalipolitiikan, alueellisen eriarvoisuuden ja teknologisen kehityksen kannalta.
– Hyvinvointiyhteiskunta ei ole rikki, mutta sen pintaan on alkanut ilmestyä säröjä, kirjan toimittaja Antti Kaihovaara muotoilee.
Kirjan julkistamistilaisuudessa puhunut peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) luonnehti kirjan teemaa ajattomaksi mutta ajankohtaiseksi.
– Osa jakolinjoista on vahvistunut ja tullut näkyvämmäksi, Huovinen toteaa.
Hän oli huolissaan kansalaisten terveyseroista, jotka johtuvat pääosin heidän sosioekonomisesta asemastaan. Köyhät sairastavat enemmän kuin rikkaat.
– Huono-osaisuuden ja köyhyyden periytyminen jopa kolmanteen sukupolveen on pysäytettävä, ministeri toteaa.
Vaikka perusturvaa Huovisen mukaan nostettu muutama vuosi sitten, se ei Huovisen mukaan saisi jäädä pitkäaikaiseksi tuloksi.
– Tuki voi passivoida ja sitä kautta syrjäyttää, jolloin taas terveyserot kasvavat.
Mahdollisuuksien tasa-arvo lapsesta asti
Perhetaustat vaikuttavat pärjäämiseen yhteiskunnassa.
– Jos kansalainen pohtii toimeentulovaikeuksiaan, hänellä ei riitä samanlaisia resursseja esimerkiksi opiskeluun verrattuna hyvin toimeentulevaan, tutkija Outi Sirniö Helsingin yliopistosta toteaa.
Siksi mahdollisuuksien tasa-arvo nähdään tärkeäksi päämääräksi. Sen nähdään hyödyttävän paitsi yksilöä myös yhteiskuntaa ja koetaan oikeudenmukaiseksi ja avoimeksi.
Lääkkeeksi nyky-yhteiskunnalle Sirniö ehdottaa lapsiköyhyyden lopettamisen ja satsaamisen lapsen varhaiseen hyvinvointiin. Artikkelissaan hän toteaa, että luottamus omiin mahdollisuuksiin olisi saatava periytymään yli sukupolvien.
Suomi on aina ollut monikulttuurinen
Historiallisesti Suomi on aina ollut monikulttuurinen etnisesti ja kulttuurisesti, eikä suinkaan yhden rodun ja yhden kielen kansakunta, dosentti Pasi Saukkonen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporesta nostaa esiin.
– Nyt olisi päivitettävä, mitä suomalaisuus tarkoittaa.
Hänen mukaansa Suomi on sekä nationalistinen että monikulttuurisuutensa tunnustava.
Saukkosen mukaan kansallisen yhteenkuuluvuuden eteen olisi tehtävä töitä. Hän ennustaa, että varsinaiseksi koetinkiveksi muodostuvat Suomessa syntyneet, joilla on eri etniset ja kulttuuriset taustat kuin kantasuomalaisilla.
Demokratiaan tulisi osallistaa jo nuoresta
Kirjassa ehdotetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa yhteiskunta- ja hyvinvointipolitiikkaan, jotta yhteiskunnan jakolinjat esimerkiksi köyhiin ja rikkaisiin, terveisiin ja sairaisiin eivät syvenisi.
Demokratian kannalta kansalaisia tulisi kannustaa aktiivisuuteen jo päiväkodista lähtien. Eri kansalaisryhmien kohtaamista voitaisiin edistää sopivalla asuntopolitiikalla.
uutiskirje 
