Ohjukset
Mannertenvälisiä ohjuksia on Yhdysvalloilla 450, Venäjällä 378 ja Kiinalla 66.
Strategisia pommikoneita on Yhdysvalloilla 155, Venäjällä 141 ja Kiinalla 136.
Ballistisilla ohjuksilla varustettuja sukellusveneitä on Yhdysvalloilla 14, Venäjällä 12 ja Kiinalla 4.
Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoo Ukrainan kriisin aikana, että Venäjän kanssa ei kannata leikkiä tai sekoilla ja viittaa puheissaan maansa ydinaseisiin, kutsuu professori Pekka Visuri sitä ”poliittiseksi retoriikaksi”.
Astetta kovemmaksi poliittiseksi propagandaksi Visuri sanoo sitä, kun Putinin tukijoihin kuuluva venäläisen Ykköskanava-television (Pervyi kanal) johtaja Dmitri Kiselev varoittaa ohjelmassaan samasta asiasta. Kiselevin suora viesti on, että Venäjä on ainoa maa maailmassa, joka voi muuttaa Yhdysvallat hetkessä radioaktiiviseksi tuhkaksi.
Viestien propagandistisuudesta huolimatta Visuri tähdentää, että kysymys on vakavasti otettavasta poliittisesta puheesta.
– Keskustelu ydinaseista on aina politiikkaa, koska ydinaseet ovat luonteeltaan poliittisia aseita. Ne otetaan esiin aina tarpeen mukaan.
Visurin mukaan ydinasedoktriinit eivät ole muuttuneet Ukrainan kriisin aikana.
Ydinaseet suurvaltasymboli
Putinin viittaus ydinaseisiin ei ole Visurin mielestä suora ydinaseuhkaus, vaan enemmänkin muistutus Venäjän sotilaallisesta voimasta, jonka viimeisenä ja vahvimpana lenkkinä ovat ydinaseet. Ne ovat Visurin mukaan Venäjälle tärkeä suurvallan statussymboli.
Aseistariisunnan asiantuntija professori Jeffrey Lewis MIIS-instituutista Yhdysvalloista sanoo, että ydinaseilla ryyditetyissä puheissaan Putin varoittaa muita puuttumasta Ukrainan konfliktiin. Lewisin mukaan Putinin viesti kuuluu, että muiden on parempi katsoa muualle, kun tiedossa on Venäjän politiikan turvaava kyvykäs ydinasearsenaali. (The Guardian 4. 1. 2015)
Visuri on samoilla linjoilla:
– Venäjällä ydinaseita nimitetään strategisiksi pelotevoimiksi. Niillä siis pelotetaan muita olemaan käyttämättä ydinaseita. Tämä selittää niiden perimmäisen käyttöidean.
Kansainvälinen länsimedia on ollut huolissaan siitä, että Venäjä on 2000-luvulla vähin erin yhä äänekkäämmin ilmoittanut, ettei se enää pidä kiinni vanhasta Neuvostoliiton aikojen lupauksesta olla käyttämättä ydinaseita ensimmäisenä.
Visuri pitää Venäjän viestiä merkittävänä. Hän kuitenkin kuittaa kokonaistilanteen muistuttamalla, että Yhdysvallat ei ole koskaan kieltänyt olevansa valmis ensi-iskuun.
– Sehän on ollut Yhdysvalloilla koko ajan doktriinin perusta, että se ei ole ikinä halunnut rajoittaa minkäänlaista ydinaseiden käyttötilannetta.
Uuden ydinvarustelun kierre?
Visuri korostaa, että vaikka Yhdysvallat on ilma- ja merivoimiensa puolesta haastamattomasti maailman mahtavin, Venäjä on edelleen ydinasejärjestelmissä lähes tasaveroinen Yhdysvaltain kanssa. Venäjä sai ydinaseet perintönä Neuvostoliitolta ja on nyt virinnyt vaalimaan aarrettaan.
Heti Neuvostoliiton luhistuttua Venäjällä ei ollut varaa ydinaseiden modernisoimiseen tai kehittämiseen. Länsimedia ja vakavasti otettavat tutkijatkin alkoivat väittää, että Yhdysvallat on saamassa ydinaseistuksessa ylivoiman Venäjään nähden.
Visuri arvioi, että varsinaisessa ydinasetekniikassa Venäjä on ollut koko ajan Yhdysvaltain tasalla, mutta Yhdysvallat pääsi karkuun ja on vieläkin edellä monimutkaisten asejärjestelmien välttämättömässä oheistekniikassa. Yhdysvaltain järjestelmät ovat tarkempia ja monipuolisempia.
– Yhdysvalloilla on esimerkiksi niin kehittynyt tiedustelutekniikka, että se pysyy tarkkaan selvillä siitä, missä Venäjän ydinaseet ovat. Ja jos ne ovat kiinteissä asemissa, niin ne ovat periaatteessa tuhottavissa.
– Tämän kehityksen vuoksi Venäjän ydinaseohjelma käynnistettiin uudelleen, että saataisiin säilytettyä tasavertaisuus Yhdysvaltoihin kanssa. Vuonna 2000 ohjelma oli jo täydessä vauhdissa.
Visurilla on hyvin maalaisjärkeen käypä arvio ydinasekilvan tasavertaisuuskriteeristä.
– Se on tasavertaisuutta, kun kummallakaan ei ole mahdollisuutta tuhota toista.
Vuonna 2010 Venäjä vahvisti tavoitteitaan käynnistämällä uuden hurjan asevarustelusuunnitelman. Puolet sen rahoituksesta suunnataan ydinaseiden modernisointiin. Ja vain 15 prosenttia kokonaisbudjetista ohjataan maavoimille.
Visuri sanoo, että suomalainen media on antanut tästä varusteluohjelmasta ihan väärän kuvan maalailemalla Venäjän varustautuvan maavoimillaan Suomen itärajoilla.
Pienet ydinasevallat sittenkin vaarallisempia
Ensi kesänä aloitetaan uudet ydinaseita rajoittavat neuvottelut. Pääroolissa ovat Yhdysvaltain ja Venäjän strategiset asejärjestelmät.
Pekka Visuri sanoo, ettei strategisten aseiden osalta neuvotteluissa ole periaatteessa mitään uutta. Mutta pääteeman oheen on tullut monia uusia asioita, joista syntyy varmaan ongelmia.
Tietyllä tapaa ongelmallisimmaksi Visuri nimeää ydinaseiden leviämisen. Tätä nykyä varsinainen ydinasetekniikka on missä tahansa kehitettävissä, vain ydinasejärjestelmien kehittäminen on edelleen pääosin muiden kuin Yhdysvaltain ja Venäjän saavuttamattomissa.
Valtaosa ydinasesopimuksista koskee vain Yhdysvaltoja ja Venäjää. Nousevat ydinasemahdit, kuten Israel, Kiina, Intia, Pakistan ja Iran, ovat niiden ulkopuolella. Itse asiassa Nato-leiriin kuuluvat Iso-Britannia ja Ranskakin ovat sopimusten ulkopuolella.
Visurin arvion mukaan nouseviksi ydinasemahdeiksi nimetyt maat saattavat käyttää ydinaseita herkemmin kuin Yhdysvallat ja Venäjä. Vaarallisimpia ovat terroristit ja erilaiset sotapäälliköt, jos he saavat ydinaseita käyttöönsä.
Ohjukset
Mannertenvälisiä ohjuksia on Yhdysvalloilla 450, Venäjällä 378 ja Kiinalla 66.
Strategisia pommikoneita on Yhdysvalloilla 155, Venäjällä 141 ja Kiinalla 136.
Ballistisilla ohjuksilla varustettuja sukellusveneitä on Yhdysvalloilla 14, Venäjällä 12 ja Kiinalla 4.