Käynnissä on julkinen veropaniikki.
Björn Wahlroos, Karl Fazer ja Maarit Toivanen-Koivisto ovat muuttaneet tai muuttamassa pakoon Suomen perintöverotusta. Keskustan Juha Sipilän mukaan Suomen veroaste on ennätyskorkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Helsingin Sanomien (24.3.) veromallivertailun mukaan Suomen on pakko leikata menoista, koska verotulot jatkavat laskuaan.
Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju väitti viikko sitten STT:n mukaan, että ”Suomen kokonaisveroprosentti on toiseksi korkein maailmassa Pohjois-Korean jälkeen”. Tämä väite ammuttiin sentään nopeasti alas, kun Taloussanomat tarkisti, että Pohjois-Koreassa verotus on hyvin minimaalista 11 prosentin veroasteella.
Veromyyttejä riittää kyseenalaistettavaksi.
1. ”Ylikorkea veroaste”
Usein väitetään, että Suomen veroaste on kansainvälisesti vertailtuna liian korkea ja vieläpä nousussa. Esimerkiksi CIA:n veroastelukujen mukaan Suomi on kymmenentenä maailman kärjessä.
Kokonaisveroasteita on sikäli hankala vertailla, että luku lasketaan eri maissa eri tavalla. Suomessa työeläkemaksut ja muita sivukuluja lasketaan veroasteeseen. Jos eläkemaksut poistetaan laskuista, Suomen veroaste on alle EU:n keskiarvon.
Pitäisi myös katsoa, kuinka paljon verotuksella saa palveluja ja muita hyötyjä kussakin maassa.
On kuitenkin totta, että talouskriisin aikana Suomen veroastetta on nostettu noin 42 prosentista noin 45 prosenttiin.
– Suurin syy veroasteen muutoksen on se, että bruttokansantuote on romahtanut, sanoo Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri Jussi Saramo.
Virallisillakin laskelmilla esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa on edelleen Suomea korkeampi kokonaisveroaste.
Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen huomauttaa, että kun puhutaan ”ankarasta työn verotuksesta” ja ”jyrkästä progressiosta”, unohdetaan, että valtion tuloveroasteikkoa on alennettu useita kertoja siitä lähtien, kun Harri Holkerin hallitus aloitti verouudistuksen 1980-luvun lopussa.
– Tuloveroasteikon ylimpiä veroprosentteja on alennettu parikymmentä prosenttiyksikköä tänä aikana. Sen sijaan pienituloisia suhteellisesti enemmän rokottavan kunnallisveron ja palkasta perittävien prosentuaalisten sosiaaliturvamaksujen osuus on kasvanut, mitä monetkaan verokeskustelijat eivät näytä huomaavan.
– Siitä ei paljon puhuta, että työttömyysturvalla tai vastaavanlaisella sosiaaliturvalla elävien verotus on ankarampaa kuin samansuuruisen palkkatulon verotus.
2. ”Menot paisuvat, tulot laskevat”
Helsingin Sanomien verovertailu maalaa kuvan valtiosta, jossa verotulot laskevat samalla kun julkiset menot paisuvat.
– Julkiset menot eivät ole juurikaan paisuneet, Jussi Saramo sanoo ja luettelee lukuja: 1980-luvun lopussa valtiolla oli 215 000 työntekijää, nyt heitä on 85 000. Reilusti yli puolet valtion työntekijöistä on vähennetty.
Kunnissa työntekijöiden määrä on kasvanut, ja jos laskee valtion ja kunnat yhteen, julkisen sektorin koko on pysynyt suurin piirtein samana vuosikymmenten ajan. Toisaalta julkinen sektori tekee nykyään asioita, joita se ei tee ennen.
Maailmanpankin kokoomatilaston mukaan Suomen julkinen sektori ei ole mikään ongelmapesäke – päinvastoin, sillä se on maailman tehokkain julkinen sektori.
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund katsoo, että hyvinvointivaltion pahimpia uhkia on kansainvälinen verokilpailu. Taloudet sovittavat verokantojaan ja -asteitaan alimman tarjouksen mukaan kilpailussa kohti nolla-astetta.
– Yksi esimerkki tästä on Suomen yhteisöveron alennus, jossa taustalla oli Ruotsin yhteisöveron alennus.
– Tämä ilmiö on kaikkinensa vastenmielinen ja vaarallinen. Ainoa lääke on pyrkiä kansainvälisellä yhteistyöllä harmonisoimaan verotusta. Edes EU:n sisällä tässä ei juurikaan ole edetty. Veroparatiiseja löytyy myös EU-maiden joukossa. Murheellisena rypyt otsalla katselen ja kauhistelen tilannetta.
Perjantaina 27.3. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä jatketaan veromyyttien purkamista.
Onko pakko leikata, koska verotulot vähenevät? Verotetaanko perintöjä moneen kertaan? Maksavatko veronalennukset itse itsensä?
Lue koko juttu näköislehdestä.