Valtaosa maailman valtioista on tunnustanut Palestiinan, mutta silti on epäselvää, saadaanko kahden valtion ratkaisu Lähi-idässä ikinä toimimaan.
Palestiinan on tunnustanut 135 maata, joissa asuu 82 prosenttia maapallon asukkaista. Joukossa ovat runsasväkisimmät kehitysmaat Brasilia, Etelä-Afrikka, Indonesia, Intia, Kiina, Nigeria ja Pakistan.
Euroopasta Palestiinan tunnustajiin kuuluvat Albania, Bulgaria, Georgia, Islanti, Kypros, Puola, Romania, Ruotsi, Slovakia, Tšekki, Ukraina, Unkari, Valko-Venäjä ja Venäjä.
50 valtiota ei ole tunnustanut Palestiinaa. Mukana ovat YK:n turvallisuusneuvoston veto-oikeudella varustetut jäsenet Britannia, Ranska ja Yhdysvallat sekä muun muassa Australia, Espanja, Etelä-Korea, Hollanti, Italia, Japani, Kanada, Meksiko, Saksa ja Sveitsi.
Kehotuksia parlamenteilta
Tunnustustaan pihtaavat maat katsovat, että itsenäinen Palestiina voi syntyä vain Israelin ja palestiinalaisten suorien neuvottelujen kautta.
Koska neuvottelut ovat jumissa, liikehdintä Palestiinan puolesta on voimistunut monissa maissa. Parlamentti on antanut hallitukselle ei-sitovan kehotuksen Palestiinan tunnustamiseen Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Ranskassa ja Tanskassa.
Myös Euroopan parlamentti on antanut periaatteellisen tukensa Palestiinan valtiolle.
Saksassa tehdyssä kyselyssä tunnustamista kannatti 71 prosenttia ja vastusti 15 prosenttia, loput eivät ottaneet kantaa.
Yhdysvalloissa yleinen mielipide on vaihdellut. Vuonna 2012 Palestiinan puolesta oli 51 prosenttia ja sitä vastusti 37 prosenttia. Tämän vuoden maaliskuussa kannattajia oli 39 ja vastaan 36 prosenttia.
Kannatus alueella vaihtelee
Pari vuotta sitten israelilaisista oli kahden valtion ratkaisun puolesta 63 prosenttia ja palestiinalaisista 53 prosenttia. Mutta kannatus heikkenee, mitä enemmän yksityiskohtia kysymykseen lisätään.
Tuoreessa kyselyssä kaksi kolmesta Israelin juutalaisesta vastusti Palestiinan valtion rajojen vetämistä vuoden 1967 sotaa edeltäneen tilanteen mukaan.
Palestiinalaisten kannatus kahden valtion ratkaisulle romahti vastaavasti kolmannekseen vastaajista, kun Yhdysvaltain vetämät rauhanneuvottelut katkesivat viime vuonna.
Sympatiat Palestiinaa kohtaan kasvoivat maailmalla, kun Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu julisti maansa vaalien alla, ettei Palestiinan valtiota tule hänen aikanaan. Voitettuaan maaliskuun vaalit Netanjahu perui puheitaan.
Ranska ehdottaa
Yhdysvaltain tunnustusta Palestiinalle ei odoteta lähiaikoina. Maa saattaa kuitenkin tukea Ranskan YK:n turvallisuusneuvostossa valmistelemaa päätöslauselmaa Lähi-idän rauhanneuvottelujen pohjaksi.
Ennakkotietojen mukaan Ranskan ehdotuksessa on viisi peruspilaria. Palautetaan vuoden 1967 kesäkuun 4. päivän rajat sovittavin vaihtokaupoin. Aseista riisutun Palestiinan turvallisuus taataan ja Israelin joukot vedetään sieltä kokonaan. Pakolaisongelma ratkaistaan oikeudenmukaisella ja realistisella tavalla. Jerusalemista tulee Israelin ja Palestiinan jaettu pääkaupunki. Kiistat vedestä ja muista olennaisista asioista ratkaistaan.
Jos Yhdysvallat ei tyrmää päätöslauselmaa vetollaan, se johtaa kansainvälisen Lähi-idän rauhankonferenssin koollekutsumiseen. Sen jälkeen Ranska ja sen liittolaiset ovat valmiit hyväksymään vuoden 1967 rajojen mukaisen itsenäisen Palestiinan.
Kahden valtion mallin onnistuminen on kuitenkin mutkistunut paljon vuodesta 1947, jolloin se esitettiin ensi kerran. Silloin sekä Israelin että Palestiinan asukasmäärä oli vajaa miljoona. Nyt israelilaisia on 8,3 miljoonaa. Palestiinalaisia asuu Gazassa ja Länsirannalla 4,5 miljoonaa ja 5 miljoonaa naapurimaissa.
uutiskirje 