Lähes kolme ja puoli miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa on joutunut jättämään kotinsa Maailmanpankin hankkeiden vuoksi kymmenen viime vuoden aikana. Tutkivien toimittajien kansainvälisen ICIJ-järjestön julkistama tieto heikentää YK:n alaisen pankin uskottavuutta köyhyyden vähentäjänä.
Selvitystä laati vuoden ajan yli 50 toimittajaa 21 maassa. Maailmanpankin asiakirjat ja työntekijöiden haastattelut paljastivat karun totuuden. Miljoonat köyhät talonpojat, slummiasukkaat, alkuperäisyhteisöjen jäsenet, kalastajat, maattomat, kodittomat ja työttömät ovat saaneet väistyä kehityshankkeiden tieltä.
Maailmanpankki sanoo pyrkivänsä vähentämän äärimmäisessä köyhyydessä eli alle 1,25 dollarilla päivässä elävien osuuden alle kolmeen prosenttiin maapallon väestöstä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi halutaan nostaa köyhimmän 40 prosentin elintasoa kaikkialla.
Joissakin tapauksissa tuki on jatkunut väärinkäytösten julkitulon jälkeenkin.
Riskejä ja väärinkäytöksiä
Tutkimuksen mukaan Maailmanpankkiryhmä kuitenkin lainasi 50 miljardia dollaria (dollari on 0,93 euroa) hyvin riskialttiisiin hankkeisiin vuosina 2009–2013. Summa yli kaksinkertaistui edellisestä viisivuotiskaudesta.
”Maailmanpankki ja yrityksiä lainoittava rahoitusyhtiö International Finance Corp. (IFC) ovat rahoittaneet valtioita ja yhtiöitä, joita syytetään ihmisoikeusloukkauksista, kuten raiskauksista, murhista ja kidutuksesta. Joissakin tapauksissa tuki on jatkunut väärinkäytösten julkitulon jälkeenkin”, raportti kertoo.
Väestön pakkosiirrot liittyvät usein vesi- ja sähköhuoltoon sekä liikenne- ja energiaverkkojen parantamiseen. Puolet häädetyistä asuu Afrikassa tai Kiinassa, Intiassa ja Vietnamissa.
Vuosina 2004–2013 Maailmanpankki ja IFC myönsivät 455 miljardia dollaria 7 200 hankkeeseen kehitysmaissa. Valituksia väärinkäytöksistä sateli eri puolilta.
Esimerkiksi Etiopia sai kahden miljardin dollarin lainan terveys- ja koulutushankkeeseen. Tutkimuksen mukaan virkamiehet vetivät välistä useita miljoonia kampanjoihin, joiden tavoitteena oli pakkosiirtää kaksi miljoonaa köyhää mailtaan.
Yli 95 000 ihmistä on jo häädetty Etiopiassa Maailmanpankin rahoittamien hankkeiden tieltä.
Välikäsien valta kasvaa
Avustusjärjestö Oxfam raportoi huhtikuussa, että IFC on kasvattanut luotonantoaan rahoituslaitoksille, kuten pankeille ja vipurahastoille, valvomatta rahojen loppukäyttöä.
Oxfamin mukaan IFC lainasi neljässä vuodessa välikäsille 36 miljardia dollaria. Summa vastaa puolitoistakertaisesti pankin sijoituksia terveydenhuoltoon ja on kolminkertainen koulutuksen tukeen verrattuna.
IFC:n investoinneista jo 62 prosenttia menee rahoituslaitoksille.
– IFC ei tiedä, mihin huomattava osa uuden mallin mukaisista sijoituksista päätyy tai onko niistä hyötyä vai haittaa, sanoo Nicolas Mombrial Oxfamin Washingtonin-toimistosta.
Maailmanpankin suosimat korkean riskin välikädet ovat aiheuttaneet hankaluuksia tuhansille ihmisille muun muassa Hondurasin, Laosin ja Kambodžan palmuöljy-, sokeriruoko- ja kumiplantaaseilla. Guatemalassa ongelmaksi on noussut patohanke, Intiassa voimala ja Vietnamissa kaivos, Oxfam listaa.
Maailmanpankin sisäisissä tarkastuksissa on huomattu, että pankki on voinut yksinkertaisesti kadottaa ihmisjoukot, jotka oli määrä asuttaa uudelleen sen hankkeiden tieltä. Pääjohtaja Jim Yong Kim on joutunut myöntämään epäonnistumiset.
uutiskirje 
