KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Finanssikapitalismi perustuu arjen väkivaltaan

Finanssitalous on eräänlaista pääoman kommunismia, kirjoittaa sveitsiläinen Christian Marazzi.

Pontus Purokuru
1.5.2015 16.00

Kun Euroopan keskuspankki EKP avasi maaliskuussa uuden 1,4 miljardia euroa maksaneen pääkonttorinsa Frankfurtissa, avajaisia suojasi 9800 poliisia, 28 vesitykkiä ja terrorisminvastainen erikoisyksikkö GSG 9.

Talouskurin arkkitehtejä turvasi lisäksi sata kilometriä mellakka- ja piikkilanka-aitaa. Kivenheittäjien pelossa konttorin aulalasit suojattiin puulevyillä hyvissä ajoin ennen avajaisia.

Avajaisaamuna tuhannet EKP:n ”tuhon politiikkaa” vastustaneet mielenosoittajat neljästäkymmenestä eri maasta tukkivat keskustan kadut, polttivat poliisiautoja, rakensivat barrikadeja ja rikkoivat pankkien ikkunoita samalla, kun poliisit ampuivat vesitykeillä, hakkasivat mielenosoittajia ja raahasivat heitä hiuksista.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tapahtuma osoitti taas kerran, kuinka finanssikapitalismi perustuu konkreettisesti väkivaltaan. Vielä enemmän finanssiväkivalta tuntuu arjessa asuntovelallisten häätöinä, työttömyytenä, julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen leikkauksina, mielenterveysongelmina, siirtolaisten kontrolleina ja poliittisena toivottomuutena.

Vaikka finanssikapitalismin seuraukset ovat karmaisevia, on kuitenkin kyseenalaista, miten hyvin ymmärrämme sitä.

Finanssitalous on todellisuutta

1700-luvulla kehittyi fysiokraateiksi kutsuttu taloustieteellinen liike, joka arvosteli teollista vallankumousta taloudellisesti ongelmalliseksi, koska ”koneita ei voi syödä”. Fysiokraattien mukaan vauraus tuli maanviljelyksestä. Kauppiaat ja teollisuus nähtiin epätuottavina aloina, jotka vain loisivat viljelijöiden tuottamaa ruokaa.

Samankaltaisia äänenpainoja löytyy nykyään esitetystä kritiikistä, jonka mukaan finanssikapitalismi vain loisii ”oikeiden tavaroiden ja palvelujen tuotantoa” eli niin sanottua reaalitaloutta. Finanssitalous olisi jotenkin vähempiarvoista tai vähemmän todellista aineelliseen tuotantoon nähden.

Sekä fysiokraatit että perinteiset finanssitalouden kriitikot kuitenkin unohtavat, että uudet tuotantomuodot läpäisevät vanhat ja muokkaavat niitä. Koneellistuminen mullisti myös maanviljelyksen. Finanssivetoistuminen organisoi uudelleen koko reaalitalouden, kun jokainen tuotanto- ja kulutusteko on sidottu rahoitusmarkkinoihin.

Ruokakaupassa ollaan finanssitaloudessa, kun maksetaan luottokortilla, ja uudet puhelimet ja autot hankitaan osamaksuilla. Kaikkialla ollaan sijoitusten, korkojen ja luottojen piirissä.

Niin kuin teollistumista ei voi erottaa maanviljelyksestä, siten finanssitaloutta ei voi erottaa ”reaalitaloudesta”. Ei ole erikseen reaali- ja finanssitaloutta, vaan ne muodostavat yhden sekasotkun, aivan kuten teollisuus ja maatalouskin.

Pääoman kommunismi

Christian Marazzin Finanssikapitalismin väkivalta tarkastelee tapaa, jolla finanssivetoistuminen muokkaa taloutta. Sveitsiläisen taloustieteilijän teos julkaistiin alun perin 2009, ja se viittaa paljon talouskriisin alkuaikojen aineistoihin.

Finanssivetoistuminen tarkoittaa Marazzille uutta pääoman kasautumisen muotoa, jossa yritykset kaappaavat yhä enemmän perinteisten tuotantoprosessien ulkopuolella luotua arvoa, siis ihmisten ”ilmaiseksi” tekemää työtä.

Samalla poljetaan palkkoja, jolloin kulutuksen kasvu on mahdollista vain yksityisen velkaantumisen avulla. Voittoja ja työntekijöiden säästöjä investoidaan työpaikkojen luomisen sijaan osakemarkkinoille.

Valtion sijaan taloutta hallitsevat yritykset, ja keskuspankkien sijaan rahaa hallitsevat finanssimarkkinat. Finanssimarkkinoiden väkivalta on romahduttanut ihmisten luottamuksen talouteen ja yhteiskuntaan, leikannut palkkoja, eläkkeitä ja julkisia palveluita sekä alistanut miljoonat velkasuhteisiin, jotka muuttuvat nopeasti käskytyssuhteiksi.

Marazzi katsoo, että kapitalismin kriisien hoidossa toteutuu eräänlainen perverssi kommunismin muoto, ”pääoman kommunismi”, jossa valtio tyydyttää finanssitoimijoiden eli pankkien, vakuutusyhtiöiden, sijoitusrahastojen ja hedge fundien tarpeet sekä ”alistaa yhteiskunnan markkinoiden diktatuuriin”.

Tutkijaliitto tekee tärkeää työtä kääntämällä italian- ja ranskankielistä keskustelua ja julkaisemalla hienoja esipuheita, mutta toimitustyössä kustantamo saisi skarpata.

Marazzin kirjassa viitteet nettiosoitteineen on tungettu epäselvästi leipätekstin sisään, teksti on täynnä kursivoituja termejä, jotka olisi voinut suomentaa tai jättää kursivoimatta, ekonomisti Nouriel Roubinin etunimi on väärä, biljoona on käännetty triljoonaksi ja niin edelleen.

Christian Marazzi: Finanssi-kapitalismin väkivalta. Suomen-tanut Eetu Viren. Tutkijaliitto 2015. 103 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria.

Turun palo vuonna 1827 oli uutinen, joka levisi Australiaan saakka

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään