Taakse jääneessä viikonlopussa tiivistyivät monet euroalueen poliittiset jännitteet. Suomen hallituksen yhtenäisyys joutui koville, vaikka pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) ja ulkoministeri Timo Soini (ps.) toisin vakuuttivatkin. Myös euromaat jakautuivat kovan linjan maihin ja Kreikkaa ja kreikkalaisia ymmärtäväisempiin maihin.
Suomessa eduskunnan suuri valiokunta yleensä linjaa Suomen mandaatin ennen tärkeitä euromaiden neuvotteluja ja huippukokouksia. Nyt tämä jäi puolitiehen. Hallituksen kokous venyi, ja söi aikaa suuren valiokunnan käsittelystä.
Suuren valiokunnan jäsenen Paavo Arhinmäen (vas.) mukaan ”valtiovarainministeri Alexander Stubb pystyi osallistumaan valiokunnan kokoukseen ja selvittämään Suomen kantoja vain vartin ajan puhelimitse Brysselistä. Lopulta tämä johti tilanteeseen, jossa Stubb oli euroryhmän kokouksessa, mutta hänellä ei ollut vielä käytössä valiokunnan hyväksymää Suomen kantaa.”
Hallitus asetti tiukat, joskin tulkinnanvaraiset raamit, Kreikan kriisille jo hallitusneu- votteluissa. Näitä raameja tulkittiin ensimmäisen kerran vakavasti tänä viikonloppuna.
Hallitusohjelmassa ahtaat raamit Kreikka-politiikalle
Hallituksen toimista syntynyt ristiriitainen kuva ei ollut yllätys. Hallituspuolueet esittivät erilaisia tulkintoja julkisuudessa Kreikan kansanäänestyksen jälkeen. Soini on yksiselitteisesti ajanut Kreikan eroa eurosta. Keskustan ja kokoomuksen kannat eivät ole olleet yhtä jyrkkiä.
Hallitus asetti tiukat, joskin tulkinnanvaraiset raamit, Kreikan kriisille jo hallitusneuvotteluissa. Näitä raameja tulkittiin ensimmäisen kerran vakavasti tänä viikonloppuna. Sipilähän hoiti tämän pois alta ennen muusta hallitusohjelmasta sopimista.
Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa. Hallitus korostaa euroalueen vakauttamisessa kansallisen edun näkökulmaa. Se toteaa vielä, että ”Mikäli Euroopan vakausmekanismia joudutaan vielä käyttämään, sen tulee tapahtua vain mekanismin nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa.”
Sipilän hallitus teki sisäpolitiikkaa
Sipilän hallitus teki ennen kaikkea sisäpolitiikkaa viikonlopun neuvotteluissa. Myös keskustalla on tarve viestittää kannattajilleen eurokriittistä kantaa. Toki voi tehdä myös tulkinnan – kuten Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen teki – Suomen linjan tiukentuneen jo vuodesta 2011 lähtien.
– Suomi on ollut näissä kysymyksissä kriittisempi ja kriittisempi nimenomaan tätä yhteisvastuun ajatusta kohtaan kuin mitä Suomi perinteisesti on ollut EU:hun liittyvissä kysymyksissä, Tiilikainen sanoi Ylelle.
Kansainvälisessä mediassa levisi viikonvaihteessa tieto Yleisradion uutisoinnin pohjalta Suomen mahdollisesta hallituskriisistä. Tämän hallitus on kiistänyt, ja vakuuttanut hallituksen kovan Kreikka-kannan olevan yhtenäinen.
Saksasta selkänojaa
Suomi haki selkänojaa jyrkälle – ja viime päivinä jyrkentyneelle – kannalleen myös muista euromaista, erityisesti Saksasta. Ranskan presidentti Francois Hollande on ajanut vahvasti Kreikan pysymistä eurossa. Ranska jopa etsi Kreikan hallituksen kanssa vaihtoehtoja. Myös Italia on tukenut Kreikkaa.
New York Times teki tulkinnan Saksan, pohjoisen Euroopan, johon lasketaan myös Suomi sekä entisen Neuvostoliiton blokin maiden vaatimusten koventuneen Kreikan kansanäänestyksen jälkeen. Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti medialle sunnuntaina saavuttuaan Brysseliin tärkeimmän valuutan eli luottamuksen romahtamisesta.
Kovat vaatimukset vaikeuttivat neuvotteluja
Vaatimusten etenkin yksityistämisrahastosta ja väliaikaisen grexitin mahdollisuudesta tulkittiin vaikeuttaneen neuvotteluita. Yksityistämisvaatimus – ja sen ulkopuolinen hallinnasta rahaston kautta – ei ollut alkuvuodesta pöydällä. Tällä painostettiin Kreikkaa. Yksityistämisen toteuttamismahdollisuudesta oli erilaisia näkemyksiä muun muassa IMF:llä ja sitä vaatineilla euromailla.
Suomi osallistui täysillä Kreikan rankaisupolitiikkaan. Luottamusta haettiin kepillä, eipä juuri porkkanoilla.
– Ne ovat sen tyyppisiä päätöksiä, jotka menevät huomattavasti – ja korostan huomattavasti – pidemmälle kuin ehdotukset, jotka kreikkalaiset hylkäsivät kansanäänestyksessä, Stubb (kok) sanoi medialle.
Lauantaina levisi julkisuuteen ja kansainväliseen mediaan tieto, jonka mukaan Suomi vastustaa ehdottomasti uuden lainapaketin kokoamista Kreikalle.
Euromaat leiriytyivät
Kreikka-kriisi jakoikin viikonloppuna pahasti euromaita. Syntyi erilaisia leirejä.
EU:n voimakaksikko – Saksa ja Ranska – olivat eri linjoilla. Merkelin arvioitiin kohdanneen kovaa painostusta omassa puolueessa. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble viestitti vahvasti Kreikan euroeron puolesta, johon siis ei loppujen lopuksi päädytty.
Der Spiegel arvioi sunnuntain olleen Merkelin 10-vuotisen kanslerinuran haastavin koitos. Myös Hollande pisti itsensä likoon – ajamalla Saksaa huomattavasti pehmeämpää Kreikka-politiikkaa.
Kreikan ohella neuvottelupöydissä olivat läsnä myös neuvottelijoiden keskinäiset poliittiset jännitteet.
uutiskirje 