5 prosentin kilpailukykyloikka
Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi. Jos työtä ei näinä päivinä tehdä, se on korvattava muina päivinä.
Ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi ja sen jälkeiseltä 8 päivältä maksetaan 80 % normaalista sairauspäivärahasta.
Vuosiloman enimmäispituudeksi säädetään 6 viikkoa.
Työntekijälle säädetään lakisääteinen oikeus lomarahaan. Sen enimmäismäärä on 30 prosentti vähemmän kuin useimmilla aloilla nyt.
Yksityisen sektorin työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä. (UP)
Lisäksi:
Yli 20 hengen yrityksissä irtisanottavalle työntekijälle tulee oikeus työllisyyttä edistävään valmennukseen. Sen arvo vastaa vähintään yrityksen henkilöstön kuukausipalkkaa.
Yli 20 hengen yrityksissä työnantajan tulee tarjota työterveydenhuollon palvelut puolen vuoden ajan irtisanomisajan jälkeen.
Työnantajille perhevapaista aiheutuvia kustannuksia hyvitetään 2 500 euron kertakorvauksella.
Irtisanottavalle työntekijälle tulee oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen, jonka arvo vastaa yrityksen henkilöstön keskimääräistä kuukausipakkaa. (UP)
Oppositio varoitti hallitusta puuttumasta asioihin, jotka eivät sille kuulu. Sellaisiksi oppositio katsoo työmarkkinoiden työehtosopimukset ja palkoista päättämisen.
Hallitus toi keskiviikkona eduskuntaan tiedonannon kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista. Niihin sisältyy lakipaketti, jolla säädetään työehtosopimuksilla sovituista asioista, kuten lomarahoista ja arkipyhäkorvauksista.
Hallituksen tarkoituksena on parantaa yritysten kilpailukykyä viidellä prosentilla alentamalla työvoimakustannuksia.
Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) piti parempana, jos työmarkkinajärjestöt sopisivat keinoista, joilla kilpailukykyloikka otetaan.
Sipilä lupasi vetää lakipaketin pois käsittelystä, jos järjestöt saavat aikaan hallitusta tyydyttävän ratkaisun.
Työmarkkinajärjestöjen esityksiä odotellessa hallitus aikoo kuitenkin viedä eteenpäin lakipakettiaan. Sipilän mukaan lait hyväksyttäisiin eduskunnassa seuraavan työmarkkinakierroksen alla kesällä 2016.
Samalla selvitetään lakien kytkennät perustuslakiin ja päätetään missä säätämisjärjestyksessä lait tulee hyväksyä.
Sopimusvapaus vaarassa
SDP:n ryhmäpuhuja Lauri Ihalainen totesi hallituksen pakkolakipaketin olevan syvässä ristiriidassa sopimusvapauden kanssa ja muutoksien jälkeenkin sisällöllisesti epäoikeudenmukainen.
Ihalainen muistutti, että viime hallituskaudella kaikki merkittävimmät kilpailukykyä vahvistavat uudistukset saavutettiin kolmikantaisen yhteistyön tuloksena.
Ihalainen uskoi ihmisten ymmärtävän sopeutustoimien tarpeellisuuden, jos ne tehdään oikeudenmukaisesti ja kuormaa jaetaan maksukyvyn mukaan.
Ihalaisen mukaan hallitus on pakkolakipaketillaan sitonut itsensä kauluksiaan myöten työmarkkinasopimisen osapuoleksi ja vieläpä työnantajien puolelle.
– Poliitikkojen sotkeutumisesta sopimus- ja palkkapolitiikkaan ei ole hyviä kokemuksia. Viisas hallitus pyrkii aktiiviseen rooliin, mutta tasapuolisesti.
Keskustelu lomarahoista osoittaa Ihalaisen mielestä, mikä sotku syntyy hallituksen puuttuessa työmarkkina-asioihin.
Ihalainen piti hyvänä, että nyt työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa on mukana suurempi kokonaisuus, joka sisältää 2017 -2018 palkkaratkaisut, työttömyysturvan uudistamisen ja paikallisen sopimisen pelisäännöt.
Hallitus rukkasi lakipakettia
Pääministeri Sipilä kiitti Ihalaista siitä, että tämä oli vaikuttanut taustalla, kun työmarkkinajärjestöt saatiin neuvottelemaan keskenään hallituksen esitykset korvaavista toimista.
– Toivottavasti vaikutatte edelleen, pääministeri sanoi.
Hallitus muutti pakkolakipakettiaan viime hetkillä vetämällä siitä pois sunnuntai- ja ylityökorvausten heikennykset. Ne korvataan leikkaamalla lomarahoista 30 prosenttia.
Koska lomarahoista on sovittu työehtosopimuksilla, hallitus joutuu säätämään niistä lain.
Samalla lomarahojen soveltamisala laajenee työehtosopimusten piiriin kuulumattomiin yrityksiin. Järjestäytymättömien yritysten lisäkustannuksista huolestuneen Suomen yrittäjien mukaan lomarahojen piiriin tulee noin 225 000 uutta palkansaajaa.
Sipilän mukaan nämä yritykset välttyvät jatkossa lomarahojen maksulta, jos ne sopivat asiasta työsopimuksilla. Ellei asiasta sovita, lomarahat maksetaan.
Ideologinen hanke
Paavo Arhinmäki (vas.) väitti, että hallituksen pakkolakihankkeessa on kyse ideologisesta halusta rikkoa sopimusyhteiskuntaa ja murentaa ammattiliittojen asemaa.
Arhinmäki ei säästellyt sanojaan kuvaillessaan perussuomalaisten puheenjohtajaa Timo Soinia, josta on hänen mukaansa tullut hallituksessa Eteläranta 10 herrojen puudeli, joka haukkuu aitoja työväenpuolueita ja saa silityksiä vuorineuvoksilta.
– Työntekijöiden palkkoja halpuutetaan eli pannaan pienipalkkaisia naisia ja miehiä halvalla.
Hallitus ojentaa Arhinmäen mukaan Elinkeinoelämän keskusliitolle hopealautasella lähes kaikki mitä se toivoo. Sen hän näki syyksi EK:n neuvotteluhaluttomuuteen.
– Onko koskaan ennen nähty tilannetta, jossa työnantajille ei kelpaa keskitetty pitkäaikainen nollaratkaisu palkansaajien sitä tarjotessa, Arhinmäki kysyi.
Palkat alas poliittisella päätöksellä
Ville Niinistö (vihr.) piti hallituksen pakkolakeja erittäin kovana ratkaisuna. Muutetussa muodossaankin hallitus leikkaa poliittisella päätöksellä joidenkin palkkaa jopa 10 prosentilla.
Hallituksen valitsemat keinot kilpailukyvyn kohentamiseksi ja työpaikkojen saamiseksi ovat Niinistön mukaan hyvin epävarmalla ohjalla.
– Hallitus uskoo, että kun rahat siirretään yritysten taseeseen, syntyy työpaikkoja.
Varmempina Niinistö piti työmarkkinajärjestöjen käyttämiä keinoja, kuten palkkamalttia.
Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta perjantaina.
5 prosentin kilpailukykyloikka
Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi. Jos työtä ei näinä päivinä tehdä, se on korvattava muina päivinä.
Ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi ja sen jälkeiseltä 8 päivältä maksetaan 80 % normaalista sairauspäivärahasta.
Vuosiloman enimmäispituudeksi säädetään 6 viikkoa.
Työntekijälle säädetään lakisääteinen oikeus lomarahaan. Sen enimmäismäärä on 30 prosentti vähemmän kuin useimmilla aloilla nyt.
Yksityisen sektorin työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä. (UP)
Lisäksi:
Yli 20 hengen yrityksissä irtisanottavalle työntekijälle tulee oikeus työllisyyttä edistävään valmennukseen. Sen arvo vastaa vähintään yrityksen henkilöstön kuukausipalkkaa.
Yli 20 hengen yrityksissä työnantajan tulee tarjota työterveydenhuollon palvelut puolen vuoden ajan irtisanomisajan jälkeen.
Työnantajille perhevapaista aiheutuvia kustannuksia hyvitetään 2 500 euron kertakorvauksella.
Irtisanottavalle työntekijälle tulee oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen, jonka arvo vastaa yrityksen henkilöstön keskimääräistä kuukausipakkaa. (UP)
uutiskirje 
