Vasemmistoliiton kansanedustaja Matti Semi arvioi, että sairauslomat eivät vähene hallituksen keinoin.
Hallitus muuttaa sairausloman palkkaa siten, että ensimmäinen poissaolopäivä on palkaton, ja sen jälkeisiltä kahdeksalta sairauspäivältä maksetaan 80 prosenttia normaalista sairausajan palkasta. Tämän jälkeen palkka maksetaan työhön sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Hallitus on ottanut mallia Ruotsista.
– Miksi hallitus haluaa kopioida Suomeen mallin, joka on Ruotsissa todettu toimimattomaksi? Naapurimaassa mallin on todettu sopivan huonosti epäsäännölliseen työelämään, Semi kysyy.
– Esimerkiksi hoitoalalla karenssipäivän vuoksi menettää suhteettoman suuren osan palkasta, jos ensimmäinen sairauspäivä osuu pitkän työvuoron kohdalle.
Hatara tietopohja
Semi muistuttaa valtiovarainministeriön julkaisemasta taustamuistiosta, jossa todetaan, että hallituksen uudistukset sairausloman palkkaan saattavat lisätä sairaiden työssäkäyntiä. Tämä heikentäisi tuottavuutta ja lisäisi sairauspoissaoloja, kun muukin työyhteisö sairastuu.
Muistiossa todetaan myös, että Suomessa alle kymmenen päivää kestävien sairauspoissaolojen tilastointi on puutteellista ja muistion laskelmiin liittyy huomattavaa epävarmuutta.
– Hallitus tekee päätöksensä siis hyvin hataralla tietopohjalla, Semi toteaa.
Työn johtamiseen huomiota
Semi huomauttaa, että tutkimusten mukaan sairauslomia saadaan vähennettyä hyvällä johtamisella. Hän vaatii, että työnjohdon on saatava parempaa ohjausta ongelmien ennaltaehkäisyssä, osatyökyvyn mahdollisuuksista ja ikäjohtamisesta. Eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien työntekijöiden työssä jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota.
– Työn johdon rooli on jäänyt valitettavan vähälle huomiolle hallituksen työelämälinjauksissa, joissa joustamaan on joutunut lähinnä työntekijät. Eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien työntekijöiden työssä jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota, hän sanoo.
– Esimerkiksi pienten lasten vanhemmat tarvitsevat tukea työn ja perheen yhteensovittamisessa ja eläkeikää lähestyvä työntekijä tarvitsee riittävää palautumisaikaa fyysisesti raskaissa töissä.
Työpaikoilla yleistynyt omailmoituskäytäntö on myös onnistunut vähentämään sairauspoissaoloja keskimäärin 1-2 päivällä vuodessa. Semi arvioi luottamuksen työpaikoilla kasvavan ja yritysten työterveyskulujen pienenevän, kun lyhyisiin sairauslomiin riittää työntekijän oma ilmoitus.