– Juha Sipilän hallitus tekee hyvin erilaista politiikkaa, kuin mitä Vasemmisto olisi tehnyt hallitukseen päästessään. Hallituksen päätökset ovat ideologisesti värittyneitä ja niistä kärsivät heikoimmassa asemassa olevat. Tämä näkyy myös budjetissa. Hallitus on päättänyt kurittaa työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita, sairaita ja kehitysyhteistyötä, Sarkkinen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuorossaan keskiviikkona.
Sarkkisen esimerkki ovat opiskelijat.
– Hallitus on päättänyt leikata sekä niiltä nuorilta, joilla on opiskelupaikka, että niiltä, jotka eivät opiskelu- tai työpaikkaa ole löytäneet. Tarjolla on pelkkää keppiä, eikä lainkaan porkkanoita, hän arvioi.
Varsinainen teurastus
Sarkkisen mielestä varsinaisen teurastuksen kohteena on opintotukijärjestelmä. Opintotuki irrotetaan indeksistä, jossa se on ehtinyt olla vain reilun vuoden. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on lisäksi ilmoittanut, että opintotuen tasosta leikataan myöhemmin 25 prosenttia ja opintotuki muutetaan lainapainotteiseksi.
– Opiskelijoiden perustoimeentulo on siis jatkossa yhä riippuvaisempi lainasta. Ilmeisesti kokoomusministeri ei halua enää nähdä vähävaraisten perheiden lapsia opintiellä, Sarkkinen päättelee.
– Lainapainotteisuus on omiaan ennaltaehkäisemään vähävaraisten perheiden lapsien hakeutumista korkeakoulutukseen.
Sarkkinen huomauttaa, että opintorahan lainapainotteisuus on ongelma, sillä korkeakaan koulutus ei enää takaa varmaa työllistymistä eikä inflaatio enää syö lainoja, kuten oli tilanne menneinä vuosikymmeninä.
– Minkään muun väestöryhmän ei odoteta tukeutuvan perustoimeentulossaan lainanottoon, hän muistuttaa.
Hän arvioi, että lainapainotteisuus johtaa kannustinloukkujen pahenemiseen.
– Kannattaa mieluummin olla työtön kuin opiskelija.
Syrjäytetyn nuoren hinta
Sarkkinen ihmettelee myös viime hallituskaudella käyttöön otetun nuorisotakuun kohtaloa. Sen rahoitus leikataan.
– Nuorisotakuu ei ole täydellinen ja siinä olisi korjattavaa, mutta se on kuitenkin ollut merkittävä keino vähentää nuorisotyöttömyyden pitkittymistä ja nuorten syrjäytymistä, hän toteaa.
– Erityisen huolissani olen etsivään nuorisotyöhön kohdistuvista leikkauksista, sillä se jos mikä on inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Yhden yhteiskunnasta syrjäytetyn nuoren hinta on miljoona euroa ja inhimillisiä tappioita ei voi euroissa mitata.
Mitä nuoret ovat tehneet
Sarkkinen toteaa, että lisäksi koulutukseen ylipäätään kohdistuu mittavia leikkauksia.
– Mitä Suomen nuoret ovat tehneet, että he ansaitsevat tällaiset leikkaukset? Hallitus puhuu hurskaasti siitä, että lapsille ei saa jättää velkaa. Haloo, hallitus! Ei velaton valtiontalous lohduta nuoria, jotka on syrjäytetty yhteiskunnasta, ovat työttöminä tai joiden osaaminen ei pääse kasvamaan täyteen potentiaaliin koulutusleikkausten tähden.
uutiskirje 
