STTK:n ja Ammattiliitto Pron teettämän tutkimuksen mukaan seuraavalla sopimuskierroksella liittokohtaiselle ja keskusjärjestötason työmarkkinaratkaisulle on yritysjohtajien joukossa lähes yhtä suuri kannatus. Keskusjärjestötasolla sovittavaa ratkaisua piti oman yrityksensä kannalta parhaimpana tässä tilanteessa 39 prosenttia vastaajista. Liittokierrosta kannatti 41 prosenttia vastaajista. Pienissä yrityksissä on suuryrityksiä enemmän kannatusta keskusjärjestötason työmarkkinaratkaisulle.
Taloustutkimus haastatteli yhteensä 400 yritysjohtajaa. Haastatteluista 300 tehtiin 5 – 250 henkilöä työllistävien yritysten keskuudessa. 101 haastattelua tehtiin yli 250 henkilöä työllistävien yritysten keskuudessa.
Yritysjohtajien arvio on, että viiden prosentin työvoimakustannussäästö ei vaikuta yritysten liikevaihtoon ollenkaan (55 %) tai vain jonkin verran (37 %). Liikevaihdon reippaaseen kasvuun uskoi vain 2 prosenttia vastaajista.
Keskimääräistä enemmän liikevaihdon uskotaan kasvavan teollisuudessa ja rakennusalalla. Kaupan alalla liikevaihdon arvioidaan pysyvän muuttumattomana keskimääräistä enemmän tai jopa vähenevän jonkin verran. Kaupan alan yrityksissä pelätään ilmeisesti työvoimakustannusten alentamisen heikentävän kotimaista kysyntää.
Suurissa, yli sadan miljoonan euron liikevaihdon yrityksissä usko liikevaihdon kasvuun on heikompaa kuin keskimääriin.
Kilpailukykyloikka näkyisi pienissä yrityksissä
61 prosenttia vastaajista uskoo, että yritys lisää työpaikkoja Suomessa, jos kymmenen prosentin kilpailukykyloikka toteutuu seuraavan kahden vuoden aikana. Kaupan ja muiden palvelujen aloilla yritykset näkevät työpaikkojen lisääntyvän enemmän kuin teollisuudessa ja rakentamisessa.
Alle puolet, 49 prosenttia, uskoo yrityksiensä investoivan lisää kilpailukykyloikan toteutuessa. Teollisuudessa ja rakennusalalla investointien uskotaan lisääntyvän kauppaa ja muita palveluja voimakkaammin.
Suuret, yli sadan miljoonan euron liikevaihdon yritykset näkevät investointien tai työpaikkojen lisääntyvän vähemmän kuin pienet yritykset. Pienissä, 1,1–2 miljoonan euron liikevaihdon yrityksissä nähdään työpaikkojen ja investointien lisääntyvän eniten.
Kilpailukykyloikka vaikuttaa tutkimuksen vastausten valossa parantavan vähemmän suurten yritysten kuin pienten kotimarkkinayritysten toimintaedellytyksiä. Näin ollen sen vaikutus vientiin voi olla oletettua heikompi.