Lapsilisiin ei enää ensi vuoden alusta lukien tehdä indeksitarkistuksia. Hallitus on antanut Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan sisältyvän esityksen eduskunnalle. Esitystä perustellaan säästöillä.
Ensi vuonna kansaeläkeindeksiin sidotut etuudet kuitenkin laskevat hintojen laskun takia, joten lapsiperheet voittavat uudistuksessa. Lapsilisämenot nousevat 5,9 miljoonaa euroa vuonna 2016. Vuosina 2016—2019 indeksisidonnaisuuden poistolla kuitenkin leikataan arviolta 64,4 miljoonaa euroa.
Hallitus myöntää, että indeksisidonnaisuuden poistamisella se siirtää perheitä toimeentulotuelle:
”Jo muutenkin toimeentulotukea saavat lapsiperheet saavat toimeentulotukea hieman enemmän. Lisäksi indeksisidonnaisuuden poisto tuo jonkin verran uusia toimeentulotukiasiakkaita muista pienituloisista lapsiperheistä”, esityksessä todetaan.
Heikentää työnteon kannustimia
Hallitus itse sanoo toimeentulotuen piiriin tulevan uusia lapsiperheitä alimman tulotason perheistä, suurilapsisimmista perheistä sekä työttömistä ja yksinhuoltajaperheistä.
Kun hallitus toisaalla pyrkii lisäämään työnteon kannustimia, niin lapsilisien leikkaamisen se sanoo vähentävän niitä:
”Toimeentulotuen saanti nostaa työllistymiskynnystä, koska toisin kuin lapsilisä, toimeentulotuki leikkautuu pientä suojaosaa lukuun ottamatta lisätulojen myötä pois”, hallitus toteaa.
Korotuksia vain kaksi vuotta
Lapsilisä sidottiin kansaneläkeindeksiin maaliskuussa 2011, jolloin myös tehtiin ensimmäinen 0,4 prosentin indeksikorotus. Vuonna 2012 indeksikorotuksen suuruus oli 3,8 prosenttia. Indeksikorotukset poistettiin väliaikaisesti jo vuoden 2013 kehysriihessä. Seuraava oli tarkoitus tehdä ensi vuoden alussa, mutta nyt ne siis poistetaan kokonaan.
Vuonna 2016 lapsilisiä arvioidaan maksettavan keskimäärin 1 010 000 lapsesta. Yksinhuoltajien lapsia näistä on noin 159 600. Hallituksen mukaan lapsilisien ostovoima pienenee ajan myötä hintojen noustessa. Lapsilisien arvioidaan vuonna 2019 olevan indeksisidonnaisuuden poistamisen seurauksena noin 4,1 prosenttia pienemmät kuin tilanteessa, jossa indeksitarkistukset olisi tehty täysimääräisesti nykylainsäädännön mukaisesti.
Myös lapsivähennys poistuu
Perusturvan riittävyyden arviointiryhmän raportin mukaan vuonna 2015 voimaan tulleella lapsilisäleikkauksella ei juuri ole ollut vaikutusta tulotasoon, koska verotuksen lapsivähennys kompensoi muutosta.
Lapsivähennys on voimassa määräaikaisesti vuosina 2015—2017. Sen jälkeen sekin poistuu, mikä hallituksen esityksen mukaan pienentää useimpien lapsiperheiden nettotuloja. Perheessä, jossa on vähintään neljä lapsivähennykseen oikeuttavaa lasta, nettotulot voivat enimmillään supistua kuukautta kohti runsaat 33 euroa. Kahden lapsen perheessä voivat nettotulot supistua enimmillään vajaalla 17 eurolla kuukaudessa. Yhden lapsen perheessä tulonmenetys voi olla enimmillään runsaat 8 euroa kuukaudessa.
Vuonna 2013 lapsiperheiden pienituloisuusaste oli 10,9 prosenttia. Lapsilisät muodostivat keskimäärin neljä prosenttia lapsilisää saaneiden kotitalouksien käytettävissä olevista nettotuloista, mutta vähintään neljän lapsen perheissä ja yksinhuoltajilla lapsilisät muodostivat tuloista noin kymmenyksen.
Hallitus heikentää pienituloisten perheiden toimeentuloa tietoisena siitä, että näiden ”perheiden lapset myös osallistuvat muita lapsia harvemmin säännölliseen harrastukseen. Saattaa olla, että lapsi ei voi osallistua koulun retkille tai perheellä voi olla vaikeuksia suoriutua lapsen iltapäivähoidon maksuista”, kuten hallituksen esityksessä todetaan.
Hallituksen esityksessä myös huomautetaan, ettei lapsilisän korvautuminen toimeentulotuella ole pelkästään tulojen rakenteeseen liittyvä laskennallinen kysymys.
”Toimeentulotuen hakeminen edellyttää varsinaisen toimeentulotukihakemuksen täyttämisen lisäksi tuloja ja muita seikkoja koskevien tositteiden esittämistä. Osa perheistä saattaa lisäksi kokea toimeentulotuen hakemisen leimaavaksi.”
uutiskirje 
