– Emme voi voittaa Venäjää panssarivaunuin, vaan pelkästään demokratialla, kiteyttää ministeri Paata Zakareishvili, jolle kuuluvat sovittelun ja yhdenvertaisuuden asiat Georgian hallituksessa. Hän vastaa konfliktialueiden Abhasian ja Etelä-Ossetian kysymyksistä.
1990–2000-luvun sodissa Georgia menetti otteensa Abhasian ja Etelä-Ossetian maakunnista, joissa tilanne on sekava ja separatistinen.
Tapaamme Zakareishvilin kanssa Tbilisin keskustassa sijaitsevassa ministeriössä, entisessä valtionpankin talossa. Hän lukeutuu siihen nyt keski-ikäiseen poliitikkokaartiin, joka toistakymmentä vuotta sitten tarttui maan ohjaksiin.
Abhasia suuntautuu itsenäisyyteen, Etelä-Ossetia Venäjän yhteyteen.
Taustaltaan Zakareishvili on neuvostoajalla Moskovassa kouluttautunut politologi. Sittemmin 1990-luvulla hän opiskeli samassa ortodoksisessa pappisseminaarissa, jota kuuluisin georgialainen Josif Dzugashvili kävi vuosisata aiemmin.
– Raja-alueilla ja kaikissa konflikteissa Venäjä laskee ja perustaa toimintansa Georgian tekemille virheille, Zakareishvili korostaa, kertomansa mukaan 25 vuoden tuomin kokemuksin.
– Meidän puolestamme täytyy juuri siksi välttää kaikenlaisia provokaatioita.
Hän ottaa esiin viimeaikaiset rajakylttien siirtelyt Etelä-Ossetian ja Georgian kiistanalaisimmilla seuduilla – ja lisää, ettei Georgia lähde mukaan kylttien liikutteluun.
– Pitää alinomaa olla valmiina myös Venäjän sotilaallisiin provokaatioihin, ja samalla pidättäytyä itse niistä.
– Venäjä haluaa perimmältään horjuttaa Georgian vakautta ja jarruttaa normaalia kehitystä.
Ero Saakashvilin aikaan
Vuodesta 2012 lähtien maata on johtanut Georgialainen unelma -puolueen luotsaama hallitus, ja pääministerinä on nyt Irakli Garibashvili. Koalitiohallituksessa istuu pari pienempääkin ryhmää, kuten Zakareishvilin edustama republikaanit.
Hoitaako nykyhallitus Abhasian ja Etelä-Ossetian konflikteja jotenkin eri tavoin kuin ex-johtaja Mikheil Saakashvili?
– Ero on kirkas, Zakareishvili vakuuttaa.
– Saakashvilin kaudella alueista neuvoteltiin venäläisten kanssa, mutta nyt keskustelemme suoraan abhaasien ja osseettien kanssa.
Georgian ja Venäjän diplomaattisuhteet ovat poikki. Georgian pääministerin erityisedustaja tapaa kuitenkin venäläistä kollegaansa kuukausittain Prahassa, jossa sovitaan kaupankäynnin ja liikenteen tapaisista käytännön asioista.
Syvempiä konfliktineuvotteluja käydään Genevessä.
Tbilisin nykyhallituksen linjana on myös tarjota maakunnille eurooppalaista kontekstia – lähinnä avointa demokratiaa – esimerkkinä siitä, miten yhteiskunta toimii luotettavammin kuin venäläisiä hallintotapoja noudattaen.
Pienet väestöpohjat
Zakareishvili arvioi Abhasiassa olevan tällä hetkellä vahvimmin vallalla itsenäisyyden tavoittelu, Etelä-Ossetiassa taas liittyminen Venäjään.
Abhasian 150 000 asukkaasta kuuluu tätä nykyä noin puolet alkuperäisiin abhaaseihin, ja loput ovat muista etnisistä ryhmistä.
– Siellä osa kansasta katsoo Venäjälle, osa Georgiaan.
– Kuitenkaan noin 70 000 abhaasia ei mitenkään riitä pohjaksi luoda omia itsenäisiä valtioelimiä, Zakareishvili tyrmää.
Vieläkin kuihtuneempana hän pitää nykyistä Etelä-Ossetiaa, jonka väkiluvun hän sanoo laskeneen 120 000:sta 20 000:een. Venäjä on sulkenut kaikki maantiet alueelle, jonne johtaa vain yksi huoltotunneli Venäjältä Pohjois-Kaukasuksen vuorijonon läpi.
Sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti Etelä-Ossetia orientoituu Georgiaan eikä vuorien takaiseen Venäjään, tulkitsee ministeri.
– Alueesta on tullut ruutitynnyri, paisuva ongelma Venäjälle, kasvavan islaminkin takia.
Zakareishvili huomauttaa, että eteläosseetit ja abhaasit eivät lukeudu slaaveihin, vaan edustavat selkeästi kaukasialaista elämäntapaa.
Ongelmia ei lievennä se, että Georgiassa elää väliaikaisilla leireillä 220 000 sisäistä pakolaista, suurin osa juuri Etelä-Ossetiasta ja Abhasiasta lähteneitä. Pakolaiset totta kai odottavat ratkaisua ja kotiinpaluuta.
Viimeksi YK:n 70-vuotisistunnossa pääministeri Garibashvili protestoi vahvoin sanoin kansainvälistä oikeutta loukkaavaa ”hiipivää haltuunottoa”, jota Venäjä harjoittaa näitä georgialaisia maakuntia kohtaan. Hän viittasi Venäjän viime aikoina solmimiin ”integraatiosopimuksiin” alueiden kanssa.
Zakareishvili kertoo jo laatineensa alueille tietynlaisen liittovaltiomallin Georgian kanssa, ”mutta sitä on vielä liian aikaista esitellä”. Abhasian paluuseen osaksi Georgiaa hän ei kuitenkaan usko.
Imperiumin hehkuvia hiiliä
Ministeri edellyttää Euroopan unionilta päättäväisyyttä nykytilanteessa.
– EU:n on oltava rohkeampi, sillä Venäjähän aina täyttää tyhjän tilan, hän muistuttaa.
Unionilta hän toivoo vastaantulevampaa asennetta myös Georgian jäsenyyspyrintöihin.
Itäeurooppalaisten kriisien pohjimmaiset syyt liikkuvat Zakareshvilin mukaan lähihistoriassa:
– Itä-Euroopan konfliktit ovat jälki-imperialistisia hehkuvia hiiliä, eikä mikään niistä ratkea käden käänteessä.
– Nurkkaan ajettuna Venäjä on aggressiivisimmillaan. Uskon, että Venäjän demokratisoinnista löytyy vihdoin ratkaisu moneen ongelmaan, hän päättää.
uutiskirje 
