KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Georgia ei aio lähteä rajakylttien siirtelyyn

– Suomalaisille ei tarvitse opettaa mitä on olla Venäjän naapuri. Teillä on hyvä immuniteetti, eikä Venäjä saa liikaa vaikutusvaltaa, sanoo georgialaisministeri Paata Zakareishvili.

– Suomalaisille ei tarvitse opettaa mitä on olla Venäjän naapuri. Teillä on hyvä immuniteetti, eikä Venäjä saa liikaa vaikutusvaltaa, sanoo georgialaisministeri Paata Zakareishvili. Kuva: Veera Pennanen

”Itä-Euroopan konfliktit ovat jälki-imperialistisia hehkuvia hiiliä”, luonnehtii georgialaisministeri Paata Zakareishvili.

Veli-Pekka Leppänen
30.10.2015 11.40

– Emme voi voittaa Venäjää panssarivaunuin, vaan pelkästään demokratialla, kiteyttää ministeri Paata Zakareishvili, jolle kuuluvat sovittelun ja yhdenvertaisuuden asiat Georgian hallituksessa. Hän vastaa konfliktialueiden Abhasian ja Etelä-Ossetian kysymyksistä.

1990–2000-luvun sodissa Georgia menetti otteensa Abhasian ja Etelä-Ossetian maakunnista, joissa tilanne on sekava ja separatistinen.

Tapaamme Zakareishvilin kanssa Tbilisin keskustassa sijaitsevassa ministeriössä, entisessä valtionpankin talossa. Hän lukeutuu siihen nyt keski-ikäiseen poliitikkokaartiin, joka toistakymmentä vuotta sitten tarttui maan ohjaksiin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Abhasia suuntautuu itsenäisyyteen, Etelä-Ossetia Venäjän yhteyteen.

Taustaltaan Zakareishvili on neuvostoajalla Moskovassa kouluttautunut politologi. Sittemmin 1990-luvulla hän opiskeli samassa ortodoksisessa pappisseminaarissa, jota kuuluisin georgialainen Josif Dzugashvili kävi vuosisata aiemmin.

– Raja-alueilla ja kaikissa konflikteissa Venäjä laskee ja perustaa toimintansa Georgian tekemille virheille, Zakareishvili korostaa, kertomansa mukaan 25 vuoden tuomin kokemuksin.

– Meidän puolestamme täytyy juuri siksi välttää kaikenlaisia provokaatioita.

Hän ottaa esiin viimeaikaiset rajakylttien siirtelyt Etelä-Ossetian ja Georgian kiistanalaisimmilla seuduilla – ja lisää, ettei Georgia lähde mukaan kylttien liikutteluun.

– Pitää alinomaa olla valmiina myös Venäjän sotilaallisiin provokaatioihin, ja samalla pidättäytyä itse niistä.

– Venäjä haluaa perimmältään horjuttaa Georgian vakautta ja jarruttaa normaalia kehitystä.

Ero Saakashvilin aikaan

Vuodesta 2012 lähtien maata on johtanut Georgialainen unelma -puolueen luotsaama hallitus, ja pääministerinä on nyt Irakli Garibashvili. Koalitiohallituksessa istuu pari pienempääkin ryhmää, kuten Zakareishvilin edustama republikaanit.

Hoitaako nykyhallitus Abhasian ja Etelä-Ossetian konflikteja jotenkin eri tavoin kuin ex-johtaja Mikheil Saakashvili?

– Ero on kirkas, Zakareishvili vakuuttaa.

– Saakashvilin kaudella alueista neuvoteltiin venäläisten kanssa, mutta nyt keskustelemme suoraan abhaasien ja osseettien kanssa.

Georgian ja Venäjän diplomaattisuhteet ovat poikki. Georgian pääministerin erityisedustaja tapaa kuitenkin venäläistä kollegaansa kuukausittain Prahassa, jossa sovitaan kaupankäynnin ja liikenteen tapaisista käytännön asioista.

Syvempiä konfliktineuvotteluja käydään Genevessä.

Tbilisin nykyhallituksen linjana on myös tarjota maakunnille eurooppalaista kontekstia – lähinnä avointa demokratiaa – esimerkkinä siitä, miten yhteiskunta toimii luotettavammin kuin venäläisiä hallintotapoja noudattaen.

Pienet väestöpohjat

Zakareishvili arvioi Abhasiassa olevan tällä hetkellä vahvimmin vallalla itsenäisyyden tavoittelu, Etelä-Ossetiassa taas liittyminen Venäjään.

Abhasian 150 000 asukkaasta kuuluu tätä nykyä noin puolet alkuperäisiin abhaaseihin, ja loput ovat muista etnisistä ryhmistä.

– Siellä osa kansasta katsoo Venäjälle, osa Georgiaan.

– Kuitenkaan noin 70 000 abhaasia ei mitenkään riitä pohjaksi luoda omia itsenäisiä valtioelimiä, Zakareishvili tyrmää.

Vieläkin kuihtuneempana hän pitää nykyistä Etelä-Ossetiaa, jonka väkiluvun hän sanoo laskeneen 120 000:sta 20 000:een. Venäjä on sulkenut kaikki maantiet alueelle, jonne johtaa vain yksi huoltotunneli Venäjältä Pohjois-Kaukasuksen vuorijonon läpi.

Sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti Etelä-Ossetia orientoituu Georgiaan eikä vuorien takaiseen Venäjään, tulkitsee ministeri.

– Alueesta on tullut ruutitynnyri, paisuva ongelma Venäjälle, kasvavan islaminkin takia.

Zakareishvili huomauttaa, että eteläosseetit ja abhaasit eivät lukeudu slaaveihin, vaan edustavat selkeästi kaukasialaista elämäntapaa.

Ongelmia ei lievennä se, että Georgiassa elää väliaikaisilla leireillä 220 000 sisäistä pakolaista, suurin osa juuri Etelä-Ossetiasta ja Abhasiasta lähteneitä. Pakolaiset totta kai odottavat ratkaisua ja kotiinpaluuta.

Viimeksi YK:n 70-vuotisistunnossa pääministeri Garibashvili protestoi vahvoin sanoin kansainvälistä oikeutta loukkaavaa ”hiipivää haltuunottoa”, jota Venäjä harjoittaa näitä georgialaisia maakuntia kohtaan. Hän viittasi Venäjän viime aikoina solmimiin ”integraatiosopimuksiin” alueiden kanssa.

Zakareishvili kertoo jo laatineensa alueille tietynlaisen liittovaltiomallin Georgian kanssa, ”mutta sitä on vielä liian aikaista esitellä”. Abhasian paluuseen osaksi Georgiaa hän ei kuitenkaan usko.

Imperiumin hehkuvia hiiliä

Ministeri edellyttää Euroopan unionilta päättäväisyyttä nykytilanteessa.

– EU:n on oltava rohkeampi, sillä Venäjähän aina täyttää tyhjän tilan, hän muistuttaa.

Unionilta hän toivoo vastaantulevampaa asennetta myös Georgian jäsenyyspyrintöihin.

Itäeurooppalaisten kriisien pohjimmaiset syyt liikkuvat Zakareshvilin mukaan lähihistoriassa:

– Itä-Euroopan konfliktit ovat jälki-imperialistisia hehkuvia hiiliä, eikä mikään niistä ratkea käden käänteessä.

– Nurkkaan ajettuna Venäjä on aggressiivisimmillaan. Uskon, että Venäjän demokratisoinnista löytyy vihdoin ratkaisu moneen ongelmaan, hän päättää.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään