Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksut nousevat vuodenvaihteessa noin 30 prosenttia, päätti hallitus puolitoista viikkoa sitten. Päätöksen valmistelu tapahtui kaikessa hiljaisuudessa ilman lausuntokierrosta, kertoo Yle Uutiset maanantaina.
Sosiaali- ja terveysministeriön 17.11. päivätyn muistion mukaan ”vuoden 2016 alusta lukien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäviä maksuja korotetaan. Asiakasmaksuihin tehdään lakisääteiset indeksitarkistukset sekä erilliskorotus”.
Terveyskeskuksen avohoidon vuosimaksuun ja käyntimaksuun tulee ensin kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti 1,74 prosentin korotus ja tämän jälkeen 27,5 prosentin korotus. Samat korotukset koskevat myös muun muassa sairaalan poliklinikkamaksua, päiväkirurgiaa, suun ja hampaiden tutkimusta, sarjassa annettavaa hoitoa, lyhytaikaista laitoshoitoa ja lastensuojelun maksua sekä maksukattoa.
”Kielteisiä vaikutuksia heikompituloisille”
Sosiaali- ja terveysministeriön muistiossa todetaan, että ”OECD-maiden vertailussa Suomi on keskitasoa ja pohjoismaisessa vertailussa osuus on korkea, kun katsotaan asiakkaiden maksuosuutta terveydenhuollon menoista. Asiakasmaksujen suurella korottamisella voi olla vaikutuksia palvelujen käyttöön”.
Samaa mieltä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio Ylen uutisessa.
– Kun korotus on näin suuri, se voi vaikuttaa jo ihmisten käyttäytymiseen. Asiakas ei kenties enää hae tarvitsemaansa palvelua, koska hänellä ei yksinkertaisesti ole siihen varaa, sanoo Moisio.
STM toteaa muistiossaan, että ”korotuksesta aiheutuvat kielteiset vaikutukset korostuvat heikompituloisilla ja paljon palveluita käyttävillä henkilöillä, joilla maksukatto ei kuitenkaan vielä täyty. Vähävaraisempien palvelujen käyttäjien kohdalla korotus saattaisi lisätä tarvetta turvautua toimeentulotukeen”.
Myös maksukatto voisi täyttyä nykyistä nopeammin.
Kunnat päättävät
Monissa kaupungeissa on jo päätetty olla noudattamatta lakia, joka mahdollistaa lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen tietyiltä ryhmiltä. Myös asiakasmaksujen periminen ja niiden suuruus kuuluvat kunnan harkintavaltaan.
Asettuksella on tarkoitus säästää hallitusohjelman mukaiset 150 miljoonaa euroa, mutta STM toteaa, että koska asiakasmaksuasetuksella säädetään ainoastaan palvelujen enimmäismaksu, voi todellinen maksukertymä jäädä arvioitua pienemmäksi, jos kunnat ja kuntayhtymät eivät korota perimiään asiakasmaksuja asetuksen muutoksen mukaisesti tai jos yhä useamman asiakkaan maksukatto täyttyy.
”Toisaalta maksukertymä voi muodostua arvioitua suuremmaksi, jos kunnat ja kuntayhtymät alkavat periä maksua palveluista, joista eivät toistaiseksi ole perineet maksua. Suurin osa kunnista perii asiakasmaksuja asiakasmaksuasetuksen mukaisen maksimimäärän.”
Asiakasmaksuihin on tehty viime vuosina useita korotuksia. Vuoden 2014 alussa voimaan tulleiden indeksitarkistusten lisäksi tasasuuruisia asiakasmaksuja korotettiin vuoden 2015 alusta lukien 9,4 prosenttia julkisen talouden suunnitelman mukaisella erilliskorotuksella.
lehti 