WWF Suomi pitää maa- ja metsätalousministeriön ensi vuodelle ehdottamaa suden metsästyskiintiötä, 39 kannanhoidollista poikkeuslupaa, liian suurena. Järjestön mukaan toteutuessaan korotus olisi tuntuva, sillä kuluvalle vuodelle poikkeuslupia myönnettiin 29. Susi on erittäin uhanalainen laji, jonka ainoa uhka on metsästys.
Ehdotettu metsästyskiintiö perustuu Luonnonvarakeskuksen marraskuussa julkaisemaan arvioon, jonka mukaan Suomessa on 22–43 susilaumaa. WWF:n mukaan arvioon rvioon liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta.
Susilaumojen määrää ei edes tiedetä
“Lumettomana aikana tehtävissä laskennoissa laumoista kertyvä tieto on vähäistä ja lähekkäisten laumojen erottaminen on vaikeaa. Susilaumojen todellista määrää ei tällä hetkellä tiedetä. On ongelmallista, jos metsästyskiintiötä korotetaan näin epävarman arvion pohjalta”, WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.
Tänä vuonna hyväksytyn susikannan hoitosuunnitelman mukaan lisääntyviä pareja tulee olla vähintään 25, jotta kantaa voi pitää elinvoimaisena.
”Luonnonvarakeskuksen tuoreessa arviossa on valtava haarukka, jonka perusteella lisääntyvien parien määrä voisi jopa alittaa hoitosuunnitelmassa määritellyn minimin. Tämäkin mahdollisuus on otettava huomioon kiintiötä asetettaessa”, Luukkonen toteaa.
Alfanaaraan kuolema hajottaa lauman
Järjestön mukaan poikkeuslupien määrän ohella tärkeää on niiden kohdistaminen. Susikannan hoitosuunnitelman mukaan metsästäjien tulee valikoida metsästettävä yksilö huolella ja yritettävä ampua nuoria yksilöitä. Viime talven susijahdissa ammuttiin susia käytännössä valikoimatta, sillä kuolleista yli kolmannes oli vähintään kaksivuotiaita.
”Poikkeusluvat pitäisi kohdistaa harhaileviin nuoriin yksilöihin laumojen sijaan. Jos pyynti kohdistuu laumoihin, tähtäimeen joutuvat väistämättä myös johtavat yksilöt. Tämä on huonoa niin Suomen susikannan kuin ihmistenkin näkökulmasta. Erityisesti alfanaaraan tappaminen, josta on esimerkki viime talvelta, voi johtaa lauman hajoamiseen tai häviämiseen. Orpoina vaeltavat nuoret sudet voivat aiheuttaa herkemmin harmia myös kotieläimille”, Luukkonen sanoo.
Suomen susikanta on vaihdellut huomattavasti 15 viime vuoden aikana. Kanta taantui voimakkaasti ennen pari vuotta sitten alkanutta uutta elpymistä. Susikannan hoidon tavoitteeksi on asetettu lajin suotuisa suojelun taso. Se tarkoittaa, että suden tulevaisuus on turvattu pitkällä aikavälillä.