Huostaanotetun lapsen perhe on usein heikosti toimeentuleva. Perheen ulkopuolelle sijoitettujen lasten perheistä jopa 70 prosenttia oli saanut toimeentulotukea viimeisen vuoden aikana. Joka toisen lapsen vanhempi oli työtön.
– Sijoitettujen alle kouluikäisten lasten äideistä oli joka neljäs eläkkeellä pitkäaikaissairauden vuoksi, mikä viittaa psyykkisiin syihin, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Tarja Heino. Hän on ollut mukana THL:n Huostaanoton syyt ja taustat -tutkimuksessa.
Heino arvioi pienellä eläkkeellä elävien äitien voimien menevän toimeentuloon ja omaan selviämiseen arjessa, ja lapselle jää vähemmän voimavaroja. Perheen arki uuvuttaa.
Pulaa on lastensuojelun työntekijöistä, avohuollon palvelut eivät kohtaa perhettä ja perheterapiaa on aivan liian vähän.
Yli 60 prosenttia lapsista asui ennen sijoitusta perheessä, jossa oli mielenterveysongelmia. Alkoholia käytettiin runsaasti joka neljännen lapsen perheessä. Kolmanneksella vanhemmista oli avuttomuutta ja osaamattomuutta arjen pyörittämisessä.
Heino pitää oletettavana, että etenkin alle kouluikäisten lasten perheisiin kasautuu useita ongelmia. Perhe on saattanut kohdata useita muutoksia. Perheeseen on syntynyt useita sisaruksia, perhe on saattanut muuttaa useamman kerran ja lisäksi rahasta on puutetta.
Teini-ikäisten lasten perheissä painottui vanhempien työstä johtuva riittämätön aika.
Kotiin saa apua aivan liian vähän
Ennen lapsen huostaanottoa lapsen ja hänen perheensä on saatava lakisääteisiä avopalveluja. Hälyttävää olikin, että selvityksessä mukana olleista 410 perheestä lähes 290 perhettä ei saanut jotakin tarvitsemaansa palvelua. Palveluja ei ollut tarjolla riittävästi tai niitä ei ollut lainkaan.
Heinon mukaan palvelujen tarjonta vaihtelee kunnittain. Hän arvioi, että pulaa on lastensuojelun työntekijöistä, avohuollon palvelut eivät kohtaa perhettä ja perheterapiaa on aivan liian vähän. Myöskään vertaisryhmiä ei ole riittävästi.
– Kotiin vietävää perhetyötä on liian vähän, Heino sanoo.
Sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan tutkimuksessa mukana olleiden lasten tilannetta paransi erityisen paljon perheelle annettu kotiapu ja päivähoidontuki lapselle.
Sosiaalityöntekijät rankasti kuormitettuja
Lastensuojeluasiakkuuksien vaikeutuessa yksi sosiaalityöntekijä voi hoitaa vain noin 15 perhettä vuodessa. Yhden perheen kanssa työskentely vie suuren tuntimäärän. Myös kulttuuriset erot lisäävät työtä.
– Tutkimusaineistosta paljastuu koskettavia sosiaalityöntekijöiden kertomuksia tilanteista, joissa ei ole tarpeeksi aikaa tavata lapsia ja perhettä, Heino kertoo.
Sosiaalityön tekijöiden kuormitus työssä on suuri. Lapsen sijoittaminen perheen ulkopuolelle on aina raskas prosessi. Kiireen lisäksi painetta kasaavat kriisiytyvät perhetilanteet, työntekijöiden vaihtuvuus ja jatkuvat organisaatiouudistukset.
Heino painottaakin, että lasten ja perheiden ongelmien lisäksi pitää nähdä myös järjestelmän tuomat ongelmat. Järjestelmä silppuaa perheiden palveluja. Lastensuojelu on suuren muutoksen edessä jälleen kerran sote-uudistuksen edetessä.
Lastensuojelun tarvetta ja palveluja on selvitetty Lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushankkeessa toteutetussa Huostaan oton syyt ja tausta -tutkimuksessa. Tutkimusaineisto koostui kahdeksassa kunnassa 410 lapsesta, jotka oli sijoitettu kotinsa ulkopuolelle tai harkittu sijoittamista.Aineistossa on käyty läpi lapsi lapselta hänen saamaansa apua ja arvioitu, miten se on vienyt hänen tilannettaan eteenpäin. Tutkimushanketta esitellään 8.12. Helsingissä.
lehti 