Nuorisopalveluiden katoamisen uhkakuva on todellinen Suomessa, varoittaa Nuorisotutkimusverkosto. Syynä ovat hallitusohjelman normitalkoot, joiden takia muun muassa nuorisotyön järjestäminen muuttuu kunnissa harkinnanvaraiseksi.
Iso-Britanniassa samantapaisen kehityksen seurauksena nuorisotyö on korvattu kansalaispalvelulla, jota järjestää monikansallinen Serco-yhtiö.
Nuorisotutkimusseuran tiistaina julkaisemassa Näkökulmassa todetaan 2000-luvun merkinneen nuorisotyön rahoituksen ja arvostuksen kasvua. Sitä tehdään järjestöissä, seurakunnissa ja kunnissa vapaaehtoisesti ja palkattuina. Kunnissa on 3 400 nuorisotyöntekijää.
Minimitaso vain etsivään nuorisotyöhön
Hallitus on ohjelmansa mukaisesti purkamassa kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Tulevaisuudessa ne voivat soveltaa harkintansa mukaan muun muassa nuoriso-, kirjasto- ja liikuntalakia.
Jos hallitusohjelman kaavailut tulevat voimaan, ei nuorisopalveluille ole kunnissa lainsäädännöllistä minimitasoa kuin etsivän nuorisotyön osalta, kirjoittavat verkoston Näkökulmassa tutkijatohtori Niina Mäntylä ja tutkija Tomi Kiilakoski.
Heidän mukaansa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kunta tuottanee vain sen, mikä on pakko. Nuorisolakia uudistettaessa olisi siksi tärkeää huomioida, ettei itse palveluita jätettäisi konkretisoimatta. Palveluiden konkretisoimattomuus vaarantaa myös nuorten alueellisen yhdenvertaisuuden.
Nuorisotyöstä bisnestä
Iso-Britannia tarjoaa varoittavan esimerkin, kirjoittaa erikoistutkija Anu Gretschel samassa Näkökulmassa. Nuorisotyö on lopetettu kaikista kaupungeista.
Uusimmassa vaiheessa nuorisotyötä korvaamaan on kehitetty kaikille nuorille suunnattu muutaman viikon tehokkaaksi väitetty kansalaispalvelusohjelma. Sen järjestämisen kilpailutuksen voitti monikansallinen yhtiö Serco, joka hoitaa raideliikenteestä lähtien kaikkea mahdollista. Yhtiö on Gretschelin mukaan sittemmin jäänyt kiinni väärinkäytöksistä muun muassa liittyen kansalaispalveluohjelman vaikutusten todentamiseen.
Suomessa hallitus tarjoaa yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille omavalvontaa.
”Keväällä Sipilän hallitusohjelman tavoite riisua nuorisolaki kaikesta velvoittavuudesta vain kimpaannutti. Iso-Britanniassa käynnin jälkeen suhtautumiseni muuttui. Nyt asia painaa sielua koko voimallaan”, Gretschel kirjoittaa.
uutiskirje 
