Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen arvioi, että hallituksen tavoite yli 100 000 uudesta työpaikasta nojaa paljolti pakkolakien ja työehtojen ja palkkojen heikennysten avulla saataviin työllisyyshyötyihin, jotka ovat epävarmoja.
Sarkkinen puhui asiasta keskiviikkona eduskunnan välikysymyskeskustelussa.
– On kyseenalaista, saadaanko näitä luvattuja ja arvioituja työpaikkoja. Tämä johtuu ennen kaikkea kotimaisen kysynnän samanaikaisesta leikkaantumisesta, joka vaikuttaa negatiivisesti erityisesti kaupan alalla ja pieniin kotimarkkinayrityksiin ja syö työpaikkoja siellä, Sarkkinen totesi.
– Voi myös olla, että pakkolakipaketin työllisyysvaikutukset painuvat kokonaan pakkaselle, kun pakkolakipaketti oli iso taustasyy sille, ettei laajaa työmarkkinasopimusta saatu aikaiseksi.
Levottomuutta ilmassa
Sarkkinen pelkäsi, että pakkolakipaketti ja laajan maltillisen työmarkkinasovun kaatuminen voivat aiheuttaa levottomuutta työmarkkinoilla ja pakkolakien kompensoimista liittokierroksilla.
– On myös kyseenalaista, sijoittavatko yritykset näiden pakkolakitoimenpiteiden seurauksena mahdollisesti säästämänsä palkkarahat investointeihin ja työllisyyteen, vai valuuko raha osinkoihin, hän totesi.
Tavoitetta vastaan
Sarkkinen arvioi, että monet hallituksen toimista toimivat suoraan työllisyystavoitetta vastaan. Hän mainitsi leikkaamisen koulutuksesta, tutkimuksesta, tuotekehityksestä ja aktiivisesta työllisyyspolitiikasta.
– Ne vaikuttavat työllisyyden kehitykseen heikentävästi erityisesti pitkällä aikavälillä.