KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kun Venäjä Ukrainalle presidenttiä hommasi

Vuodelta 2004 olevassa kuvassa on keskellä Viktor Medvedtšuk, hänen vasemmalla puolellaan Vladimir Putin ja oikealla puolellaan Leonid Kutšma.

Vuodelta 2004 olevassa kuvassa on keskellä Viktor Medvedtšuk, hänen vasemmalla puolellaan Vladimir Putin ja oikealla puolellaan Leonid Kutšma. Kuva: www.kremlin.ru

Mihail Zygarin huomiota herättäneessä kirjassa kerrotaan muun muassa Ukrainan oranssikumousta edeltäneistä tapahtumista.

Aimo Ruusunen
26.2.2016 12.00
Fediverse-instanssi:

Mikä kirja, mikä mies?

Moskovalaisen toimittajan Mihail Zygarin (s. 1981) teos Vsja kremljovskaja rat (Kremlin koko sotaväki) herätti Venäjällä ilmestyessään suurta huomiota, ja se on käännetty jo useille kielille. Se ilmestyy suomeksi huhtikuussa.

Viime vuonna Nobel-palkittu kirjailija Svetlana Aleksijevitš sanoo teosta vakavimmaksi tutkimukseksi parinkymmenen viime vuoden tapahtumista.

Zygar toimi vuosina 2000–2009 laatulehti Kommersantin toimittajana. Sinä aikana ja sen jälkeen hän oli sotakirjeenvaihtajana eri maissa ja vuodesta 2010 viime vuoden loppuun tv-kanava Doždin päätoimittajana.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kremlissä ei suhtauduttu oikein vakavasti Ukrainan itsenäisyyteen.

Teos käsittelee laajasti Venäjän johdon politiikkaa vuosina 2000–2015. Lähteikseen Zygar ilmoittaa julkisen tiedon sekä tekemänsä kymmenet tärkeissä tehtävissä olleiden haastattelut.

Oheinen kirjoitus perustuu teoksen sähköiseen, internetistä ostettavissa olevaan versioon (Vsja kremljovskaja rat. Kratkaja istorija sovremennoi Rossii. OOO Intellektualnaja).

Petro Porošenko on Ukrainan viides presidentti sitten loppuvuoden 1991, jolloin maa itsenäistyi.

Vaikka Porošenkon vajaan kahden vuoden vallassaolon aikana on koettu Krimin liittäminen Venäjään ja Itä-Ukrainan sotilaallinen konfliktin pitkittyminen, joidenkin ongelmien lähtökohdat ovat vuosikymmenen takana. Osa ongelmista mutkistui silloin, kun Leonid Kutšma oli Ukrainan presidenttinä (1994–2005).

Venäjän politiikan 15 viime vuodesta kirjoittanut Mihail Zygar näkee Ukrainan presidentit osittain jopa sivuhenkilöinä siinä sekavassa sopassa, joksi näiden kahden maan väliset suhteet ovat kehittyneet. Eräänä ongelmien syynä hän pitää Kremlin ulkopolitiikan pitkää linjaa, jossa Ukrainan itsenäisyyttä ei oikeastaan ole arvostettu.

Zygar pitää eräinä sopan hämmentäjinä Venäjän presidenttien neuvonantajana ja maan turvallisuusneuvostossa toiminutta Aleksandr Vološinia (1999–2004) sekä samoihin aikoihin Ukrainassa tärkeissä tehtävissä ollutta Viktor Medvedtšukia.

Zygar kehottaakin katsomaan kulissien taakse. Moskovassa ei hallitse yksin Vladimir Putin vaan satoja ihmisiä, jotka joka päivä miettivät, millaisia päätöksiä itse ”Pää-Putin” tekisi.

Suhteiden hoitaminen Neuvostoliiton peruja

Neuvostoaikana ulkoministeriö hoiti suhteet ulkomaihin ja kommunistipuolue neuvostotasavaltoihin. Kun Venäjä astui Neuvostoliiton tilalle vuonna 1992, suhteita itsenäistyneisiin tasavaltoihin alkoi hoitaa NKP:n toimiston ”perillisenä” presidentin hallinto. Niinpä suhteita Ukrainaan ratkottiin lähinnä siellä.

Zygar kuvaa Medvedtšukia Putinin Kremlin viimeiseksi todelliseksi ukrainalaiseksi luottomieheksi, vaikka näkemykset eivät hänenkään kanssaan aina sopineet yhteen. Kuitenkin juuri Medvedtšuk ajoi linjaa, jossa Ukrainan pääasiallinen kumppani on Venäjä ja jossa pidetään tiukasti kiinni neuvostoaikana syntyneistä taloudellisista ja kulttuurisiteistä.

Tämän sidonnaispolitiikan näkyvä ilmenemismuoto oli Venäjän johdon sekaantuminen Ukrainan sisäpolitiikkaan vuonna 2004.

Ukrainan toinen presidentti Kutšma halusi päästä jatkamaan maan johdossa. Tarvittiin kuitenkin väliaikaisratkaisu, koska vallassa voi olla vain kaksi vaalikautta kerrallaan.

Ehdokkaaksi löytyi entinen Donetskin alueen kuvernööri, pääministeri Viktor Janukovytš. Hän hävisi ensimmäisellä kierroksella Viktor Juštšenkolle 0,55 prosentin erolla ja voitti tämän kiistanalaisella toisella kierroksella. Massiivisten mielenosoitusten (”oranssi vallankumous”) jälkeen kolmas kierros päättyi Juštšenkon selvään voittoon.

Suora sekaantuminen sisäpolitiikkaan

Oranssin vallankumouksen syntyyn ja vuoden 2004 vaalikampaan liittyy Zygarin mukaan Kremlin hallinnon virheitä. Perusvirhe oli jo se, että Moskovassa haluttiin tukea yhtä ehdokasta.

Tässä oli Kutšman avustajalla Viktor Medvedtšukilla oma roolinsa. Vaalien lähestyessä Kiovan johdossa jahkattiin jopa sellaisella ajatuksella, että vaalit jätettäisiin kokonaan väliin ja Kutšma jatkaisi jonkinlaisin poikkeusvaltuuksin.

Venäjän tuki Janukovytšille henkilöityi erityisesti Vladimir Putinissa. Miehet tapasivat syksyllä 2004 pari kertaa kuussa. Pisteenä i:n päälle presidenttiehdokas matkusti kolme viikkoa ennen vaaleja Putinin syntymäpäiville.

Zygar laskee, että pikkuraha ei riittänyt. Venäjä tarjosi matkaliput alennuksella niille maassa työskennelleille ukrainalaisille, jotka lähtivät äänestämään. Venäjä myös alensi Ukrainalle myydyn energian hintaa ja poisti arvonlisäveron IVY-maihin myytävältä öljyltä ja kaasulta. Lahjojen arvo saattoi olla noin 800 miljoonaa dollaria.

Täysin politiikkaan kuulumattomana ei voine pitää sitäkään, että Medvedtšukin toukokuussa 2004 syntynyt tytär kastettiin Pietarissa ja että kummeina olivat Vladimir Putin ja Svetlana Medvedeva.

Muistoparaatiakin aikaistettiin

Mitä lähemmäs vaalit tulivat, sitä erikoisemmaksi tuki Janukovytšille muuttui. Kolme päivää ennen vaaleja, 28. lokakuuta, Kiovan pääkadulla järjestettiin paraati sen kunniaksi, että oli kulunut 60 vuotta kaupungin vapauttamisesta fasistimiehityksestä. Kaupunki tosin vapautettiin 6.11.1944, mutta juhlia siirrettiin, jotta ne olisivat ennen vaaleja.

Moskovasta tuotiin juhlaan se Neuvostoliiton lippu, joka 1945 oli nostettu Berliinin valtiopäivätalon ylle. Kadulla marssivat eri alojen taiteilijat sota-ajan asuissa. Paraatin ottivat vastaan presidentti Kutšma, pääministeri Janukovytš – sekä Venäjän presidentti Putin ja hänen hallintonsa johtaja Dmitri Medvedev.

Zygar kirjoittaa: ”Tapahtuma oli ennennäkemätön: Venäjän presidentti oli henkilökohtaisesti läsnä presidentinvaalikampanjassa vieraassa valtiossa.”

Tämä oli kolikon julkisempi puoli. Kääntöpuolella, joka sekin kyllä alkoi näkyä, oli joidenkin venäläisten politiikan kommentaattoreiden puhe vastaehdokkaasta Juštšenkosta ”venäläisvastaisena”, ”nationalistina” ja jopa ”fasistimielisenä”.

Mihail Zygar vetääkin tästä kymmentä vuotta myöhempiin aikoihin ulottuvan johtopäätöksen. Vuoden 2004 kampanja, niin kuin venäläiset sen toteuttivat, oli vuonna 2014 käynnistetyn informaatiosodan harjoittelua.

”Se, mikä kymmenen vuotta myöhemmin muuttui tragediaksi, alkoi siis farssina.”

Pitää kuitenkin muistaa, että kaikki ei vuonna 2004 ollut farssia. Ei se, että toinen presidenttiehdokkaista, Viktor Juštšenko, yritettiin myrkyttää ja että se vaikutti vakavasti hänen kykyynsä käydä vaalikampanjaa.

Mikä kirja, mikä mies?

Moskovalaisen toimittajan Mihail Zygarin (s. 1981) teos Vsja kremljovskaja rat (Kremlin koko sotaväki) herätti Venäjällä ilmestyessään suurta huomiota, ja se on käännetty jo useille kielille. Se ilmestyy suomeksi huhtikuussa.

Viime vuonna Nobel-palkittu kirjailija Svetlana Aleksijevitš sanoo teosta vakavimmaksi tutkimukseksi parinkymmenen viime vuoden tapahtumista.

Zygar toimi vuosina 2000–2009 laatulehti Kommersantin toimittajana. Sinä aikana ja sen jälkeen hän oli sotakirjeenvaihtajana eri maissa ja vuodesta 2010 viime vuoden loppuun tv-kanava Doždin päätoimittajana.

Kremlissä ei suhtauduttu oikein vakavasti Ukrainan itsenäisyyteen.

Teos käsittelee laajasti Venäjän johdon politiikkaa vuosina 2000–2015. Lähteikseen Zygar ilmoittaa julkisen tiedon sekä tekemänsä kymmenet tärkeissä tehtävissä olleiden haastattelut.

Oheinen kirjoitus perustuu teoksen sähköiseen, internetistä ostettavissa olevaan versioon (Vsja kremljovskaja rat. Kratkaja istorija sovremennoi Rossii. OOO Intellektualnaja).

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Pakistanin Rahim Yar Khanista kotoisin oleva Shehnaz Ali eli vuotavan virtsarakon kanssa 16 vuotta. Suuri osa vammoista syntyy keisarileikkausten ja kohdunpoistojen yhteydessä tai korjattaessa revennyttä kohtua tai virtsarakkoa.

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

Kalasaaliin huutokauppa Sansibarin Darajanin torilla. Unesco haluaa selvittää, esiintyykö maailman nykyisillä 18 000 merellisellä suojelualueella edelleen niitä lajeja, joita varten alueet perustettiin. Tulokset voivat auttaa arvioimaan myös uusien suojelualueiden tarvetta.

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

Shirin Aktar oli vasta 13-vuotias, kun hänen vanhempansa päättivät naittaa hänet 31-vuotiaalle serkulleen. Köyhän perheen tyttärellä ei ollut koulutusta eikä mahdollisuuksia hankkia toimeentuloa. Kuvassa lapsiavioliittoa vastustanut Shirin äitinsä kanssa kotinsa edustalla Pohjois-Bangladeshissa.

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
03

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
04

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset