Pintaa syvemmältä
Kreikan velkakriisi on edelleen ratkaisematta. Lännen troikan – eli EU:n komission, Euroopan keskuspankin (EKP) ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) – Kreikalle vuosina 2010 ja 2015 sanelemat ehdot olivat sellaisia, että melkein jokainen kansantaloustieteilijä näki niiden kiristävän umpisolmun vieläkin pahemmaksi. Vaadittiin valtiontalouden ylijäämäksi 3,5 prosenttia (ennen velanmaksua), ottamatta huomioon tämän edellyttämien leikkausten vaikutusta kansantalouden toimintaan. Kreikan bruttokansantuote (bkt) pienenikin kolmanneksen verran vajaassa vuodessa.
Voimakkaimmin pienimpiäkin lievennyksiä lainaehdoissa vastusti Saksa ja valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble. Tämä ei ollut sattumaa – tämä kanta edustaa saksalaista ordoliberalismia puhtaimmillaan (Ordo tarkoittaa latinaksi järjestystä). Tämä usein Freiburgin koulukunnaksi kutsuttu suunta lähtee uusliberalismista, mutta haluaa valtiovallan rakentavan vahvan säännöstön ohjaamaan taloudellista toimintaa.
Freiburgin yliopiston kasvatit yhdistivät usein taloustieteen ja juridiikan ja tämä yhdistelmä on edelleenkin tavallinen Saksan valtionvarainministeriön virkamiesten keskuudessa. Italian entisen pääministerin Mario Montin mukaan Saksassa taloustiedettä pidetään moraalifilosofian haarana.
Ryhmällä oli läheiset yhteydet Itävallan koulukuntaan ja Friedrich Hayekiin, joka oli viime vuosisadan vaikutusvaltaisimpia (oikeistolaisia) kansantaloustieteilijöitä.
Yhdessä he vastustivat keynesiläisyyttä. Ajatus budjettialijäämästä kysynnän ja tuotannon lisäämiseksi oli heille silkkaa hulluutta. Itävaltalaisista poiketen Freiburgin koulukunta korosti kuitenkin vahvan hallituksen laatimia sääntöjä taloudelle. Ordoliberalismi on siten vastustanut trusteja ja kartelleita. Rahapolitiikassa se keskittyy hintojen vakauteen. Nämä tavoitteet Saksa asetti myös EU:lle ja EKP:lle.
Vahva D-markka oli saksalaisten ylpeys sodan jälkeen – olihan monien trauma 1920-luvun hurja inflaatio. Siirtyminen euroon oli sen vuoksi kova pala ja Saksan johtajat maalailivat kansalaisilleen euroa D-markan uutena muotona. Liittokansleri Angela Merkel on halunnut välttää antamasta eurooppalaisille kuvaa saksalaisten valtapyrkimyksistä. Mutta ordoliberaalit pitävät itsestään selvänä, että heidän sääntönsä pätevät kaikkialla. Myös esimerkiksi Suomessa, joka olisi tarvinnut elvytystä menoleikkausten sijasta. Valtiovarainministeri Alexander Stubb on ollut Schäublen uskollisia tukijoita.
Ordoliberalismi on Saksassa taloustieteen valtaväylä. Hallitukselle neuvoja antavassa talousasiantuntijoiden neuvostossa on viisi jäsentä. Yksi heistä on Peter Bofinger, joka on todennut olevansa kaikissa kysymyksissä yksin. Muut neljä lähtevät aina siitä, että alijäämät ja velat ovat sinänsä pahoja, samoin EKP:n piristysruiskeet, ja katsovat menoleikkausten olevan ainoa mielekäs vastaus eurokriisiin. Bofinger valittaa olevansa Saksan viimeinen keynesiläinen, mikä on ”yhtä tylsää kuin olla viimeinen mohikaani”.
Kreikan kriisin kärjistyessä viime kesänä Schäublen jyrkkä linja sai vielä yleistä kannatusta, taloustieteellisestä kyseenalaisuudestaan huolimatta. Nyt troikka näyttää kuitenkin olevan hajoamassa. WikiLeaks julkaisi äsken salanauhoitetun puhelun IMF:n Euroopan päällikön Poul Thomsenin ja IMF:n Kreikan päällikön välillä, jossa he pohtivat eri mahdollisuuksia edetä.
Kreikan entinen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis kommentoi tätä Der Spiegelissä kertoen tavanneensa Thomsenin heti tultuaan virkaansa helmikuussa 2015. Silloin Thomsen halusi vähentää Kreikan velkaa huomattavasti, jotta maa saisi mahdollisuuden vähitellen palata normaalimpaan elämään, perusteellisten uudistusten jälkeen. Mutta Schäuble esti kaiken keskustelun muutoksista vuoden 2010 määräyksiin.
Tämä tepsi viime kesänä, mutta näyttää siltä, ettei se tepsi enää ensi kesänä. IMF ei enää peräänny Schäublen edessä ja EKP on satsannut elvytyspolitiikkaan tavalla, jota Saksa ei hyväksyisi. Toisaalta Kreikkaan kohdistuu edelleenkin vaatimuksia, joita maa ei voi täyttää hengissä pysyen. Varoufakis listaa niitä: eläkkeiden leikkaus, köyhien veronalennusten poisto, peruselintarvikkeiden arvonlisäveron nosto 11 prosentista 23 prosenttiin sekä monien julkisen sektorin työntekijöiden palkkojen alennus. Toimenpiteiden vaikutus bkt:hen on 2,5–3 prosenttia.
Troikan jäsenet välttävät julkisuutta näistä eri suuntiin menevistä vaatimuksistaan ennen Britannian kansanäänestystä maan suhteesta EU:hun kesäkuussa. Äänestyksen tuloksena saattaa olla Brexit, Britannian ero EU:sta, mutta tämä olisi ihan eri tapaus kuin Grexit, Schäublen ajama Kreikan erottaminen euroryhmästä.
Heinäkuussa Kreikka on ilmeisesti jälleen polttopisteessä aivan kuten viime kesänäkin. Schäuble ei luovu tiukasta kannastaan. Tukeeko Suomi edelleenkin häntä?
uutiskirje 
